Hyvä elämä

Kun innostuin positiivisesta johtamisesta ja sen myötä Voimakehästä ®, en arvannut hetken kuluttua pohtivani mm. Aristoteleen, Sokrateen ja Platonin ajatuksia sekä apostoli Paavalin kirjoituksia korinttilaisille.

Koulutuksessa olen oppinut mm., että 

• Hyve (arete) ja onnellisuus (eudaimonia) on Aristoteleen etiikan teorian lähtökohtia. 
• Onnellisuus on hyvää elämää, joka perustuu hyveille.
• Hyveet ovat hyvän elämän rakennusaineksia.

Luonteenvahvuuksien juuret vaikuttavat siis olevan  todella kaukana menneisyydessä, yli 2300 vuoden päässä. Kun pohdin Petersonin ja Seligmanin luonteenvahvuusluokittelun pohjalta universaaleja hyveitäni ja niiden "alla" olevia ydinvahvuuksiani,  historian havina suorastaan " pistää hiljaiseksi". 

Aristoteleen etiikan mukaan ihminen on onnellinen eli elää hyvää elämää voidessaan toteuttaa aidosti ihmisyyteen ja kuuluvia kykyjä ja ominaisuuksia. Seligmanin (2011) mukaan vahvuuksiaan hyödyntävä ihminen on onnellinen, hyvinvoiva ja tuottelias. Mayersonin (2015) ja Niemiecin (2018) mukaan, kun ihmisellä on mahdollisuus hyödyntää erilaisia vahvuuksiaan samanaikaisesti, hän toimii voimavyöhykkeellään (power zone), joka on kukoistuksen ja hyvinvoinnin optimaalinen taso.

Päädyn suhteellisen pitkän pohdiskelun jälkeen siihen ajatukseen, että historian tunteminen edes jossain määrin tuo merkityksellisyyttä asioihin. Yritän saada päässäni hyveisiin liittyviä asioita jäsentymään. En onnistu tässä vielä kovinkaan hyvin😆. On siis tutkittava ja pohdittava lisää.

Edellisessä blogissani kirjoitin onnellisesta koulusta. Syntyykö oppilaiden onnellinen koulu heidän mielestään silloin, kun toimitaan hyveiden mukaisesti? Entä onko kasiluokkalaisten mielestä onnellinen koulu sellainen, että siellä saa olla kaikki välitunnit sisällä, saa pitää kännykkää vapaasti tunnilla tai ei ole läksyjä. Vai onko onnellinen koulu sellainen, jossa ketään ei kiusata, pidetään huolta ympäristöstä ja otetaan muut huomioon. Kaikkia näitä ja paljon monia muita asioita suuntaan ja toiseen löytyy luokkien julisteista. Onnellisuus merkitsee eri asioita eri ihmisille. Yhtä kaikki, opettajat kertoivat aiheen virittäneen hyviä keskusteluja.

Eskareiden julisteessa oli lehdestä yhdessä leikattu onnelliseksi tekeviä asioita: suloisia eläimiä ja herkullisia ruokia jne.

Onnellisuus

 Koulumme seuraavan jakson hyvinvointia lisäävä teema on onnellisuuden taidot. 

Piia- yhteisötutorimme opasti opettajat tällä kertaa matkalle kohti onnellisuutta: onnellisuusharjoituksia opettajille, tehtäviä luokkiin ym. Pikkuhiljaa pöydälleni on tulossa 31 Onnellinen koulu- julistetta😊. 

Syksyllä Helsingin kirjamessuilta mukaani tarttui Antti S. Mattilan ja Pekka Aarninsalon kirja Onnentaidot - Kohti hyvää elämää (Duodecim 2018). Löysin kirjasta tiedon, että onnellisuustutkija Sonja Lyubomirskyn " piirakkamallin" (2007) mukaisesti on arvioitu onnellisuudesta olevan n. 50% geneettisesti määrittynyt, 10% on seurausta terveydestä, rikkaudesta, ammatista, etnisestä alkuperästä, elämän tapahtumista ym. ulkoisista olosuhteista. Jäljelle jäävä 40% onnellisuudesta riippuu omasta asenteestamme, näkökulmista ja elämäntavasta. 

Koska lähes puolet onnellisuudesta riippuu meistä itsestämme, miksi emme tekisi asialle jotakin? Tämä lupaa myös hyvää, jos oikeasti haluamme lisätä onnellisuutta elämässämme vaikkapa erilaisten harjoitusten avulla. Kiitollisuusharjoituksia voi tehdä pienestikin, vaikkapa työpaikan palaverissa kertomalla muille, mistä juuri tänä aamuna olen erityisen kiitollinen. Pessimisti ei pety- asenteesta luopuminen ja optimistisen asenteen omaksuminen ei ehkä olekaan niin helppoa. Tässä voisi auttaa hyvien asioiden etsiminen elämästä ja positiivisten tavoitteiden asettaminen tulevaisuudelle. Hyvien tekojen tekemisen on todettu lisäävän onnellisuutta. Jos hyviä tekoja ei "synny automaattisesti", miksei niitäkin voisi kirjata  ylös ja luvata itselleen, että teen ainakin yhden hyvän teon päivässä. Pienelläkin teolla voi olla suuri merkitys!

Ajatukset onnellisuudesta koukuttavat. Itse ainakin haluan olla onnellinen!  Ehkä se on helpompaa maassa, joka on YK:n onnellisuusraportin mukaan ollut jo 5 vuotta peräkkäin maailman onnellisin.