Reilusti yli 20 vuotta sitten osallistuin Ponnahduslauta- nimiseen naisten kehitysohjelmaan (alkup. Liz Willis ja Jenny Daisley). Koulutuksessa täytettiin lähipäivien välillä muutaman kuukauden ajan työkirjaa - tehtiin matka omaan itseen sekä omaan työhön: pohdiskelua siitä, kuka olen ja mihin olen menossa.
Ponnahduslaudan teemoja olivat tunne itsesi, mitä sinulla jo on, mistä löydät tukea, päämääriesi asettaminen, mistä saat tietoa, sinä ja jämäkkyys, jämäkkyyden käyttäminen myönteisesti, enemmän energiaa- vähemmän ahdistusta, imagosi muokkaaminen, soita omaa torveasi, näin onnistut sekä henkilökohtainen voimavarapankkisi.
Muutaman kuukauden prosessi oli oman työn kehittymisen kannalta hyödyllinen. 1990- luvulla ei niinkään puhuttu vahvuuksista, mutta perusajatukset olivat hyvin samankaltaisia kuin nykyisinkin. Vuosikymmenten aikana olen toistuvasti käyttänyt eri yhteyksissä Ponnahduslaudassa sisäistämääni ajatusta: It´s easier to reach the goal, if you know what it is.
Päämäärien asettaminen auttaa suunnittelemaan tekemisiämme, tekemään tavoitteitamme tukevia valintoja sekä ennen kaikkea oppimaan uutta ja vahvistamaan omia vahvuuksiamme.
Olen halunnut työssäni rohkaista lapsia ja nuoria asettamaan itselleen päämääriä. Niissä on se hyvä puoli, että niitä voi myös tarpeen tulleen muuttaa 😊.
Päämäärien asettamista vai unelmointia? Jos meillä on unelmia, joita kohti ponnistelemme, saamme siitä myös voimaa. Ainakin itsestäni tuntuu siltä. Omat työhöni nyt ja tulevaisuudessa liittyvät unelmat kumpuavat tällä hetkellä vahvasti positiivisesta johtajuudesta ja Voimakehästä ®.
Kirjoitin toukokuussa blogissa koulumme monialaisesta oppimiskokonaisuudesta, jonka avulla ollaan lisäämässä hyvinvointia. Oppilaiden valitsema ensimmäinen teema on unelmointi. Lukuvuoden alkaessa luokissa pohdittiin omia unelmia sekä tehtiin unelmien "bucket listeja".
Eskarit, tokaluokkalaiset ja ysit.....
Pitänee tehdä itsekin oma bucket list 👍
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti