Voimakehä ® rekryä

Jo vuosi sitten pohdin  sitä, että olisi mielenkiintoista kokeilla, miten laaja vahvuusnäkemys ja Voimakehä ®toimivat rekrytoinnissa. Tuolloin ei ollut sopivia rekryjä eli hakijat olivat joko kovinkin tuttuja tai hakijoita oli ehkä vain yksi.

Oma osaamiseni  Voimakehästä ® on vuoden aikana lisääntynyt. Mentorivalmennuksessa Laura Paason ja Sanna Wenströmin kanssa kävimme  maaliskuussa läpi työkaluja taidot ja osaaminen - vahvuudenlajiin liittyen. Lauran "pankista" löytyi suoraan tilanteeseen soveltuva konsepti. Nyt tuntuu siltä, että onneksi maltoin odottaa vuoden!

Kiitos kollegoilleni, joiden kanssa haastattelimme tänään hakijoita yhdessä. He antoivat minulle mahdollisuuden "liidata" haastattelua Voimakehän ® pohjalta. Olimme sopineet etukäteen, että he voivat esittää itselleen tärkeitä kysymyksiä sopivissa kohdissa haastatteluja, mikäli eivät saa vastauksia muuten.

Haastattelukutsun yhteydessä hakijat saivat Lauran "Vahvuudet osaamisidentiteetin perustana"- kysymykset sellaisenaan. Saatteena oli lyhyesti: "Haastatteluun voit valmistautua pohtimalla liitteessä olevia kysymyksiä. 

Kysymykset perustuvat VOIMAKEHÄ® - ohjauskonseptiin ja-  työkaluun vahvuuksien tunnistamisessa ja nimeämisessä. VOIMAKEHÄ®  perustuu laajaan vahvuusnäkemykseen, johon sisältyy kuusi vahvuuden lajia: luonteenvahvuudet, luontainen kyvykkyys ja lahjakkuus, hankitut taidot ja osaaminen, kiinnostukset, arvot sekä resurssit." Em.tekstin nappasin suoraan infosivuilta: https://voimakeha.info/index.html

Kaikki neljä haastateltavaa olivat pohtineet omia vahvuuksiaan ja  osa oli tehnyt myös VIA- kartoituksen. Luonteenvahvuuksien pohjalta oli mm. luontevaa käydä keskustelua siitä, miten vahvuudet näkyvät  työssä. Tuntui siltä, että haastateltavat pystyivät tuomaan hyvin esille omaa osaamistaan, kun heillä oli olemassa "lupa/kehotus"siihen. Myös ennakkovalmistautumisen mahdollisuus toi syvyyttä omien vahvuuksien tiedostamiseen. 

Joku hakijoista kävi läpi hyvinkin oma-alotteisesti koko "osaamiskarttansa", jonkun kanssa käytiin  vahvuuslaji kerrallaan kysymyksiä läpi. Erilainen tapa toimia ei kuitenkaan haitannut, vaan toi lisänäkemystä siitä, millainen ihminen ja työntekijä on kysymyksessä. Osaamispyramidin kautta yleiset työelämätaidot, ammattitaito ja erityisosaaminen tulivat syvällisesti  käytyä läpi.

Erään hakijan mukaan tällaisessa haastattelussa oleminen oli mielenkiintoista erityisesti siksi, että  joutui todella pohtimaan omia vahvuuksiaan.

Kysyin haastattelujen jälkeen kollegalta, miltä hänestä tuntui lähestyä asiaa hiukan uudelta kantilta. Hän kertoi kiinnittäneensä huomiota erityisesti siihen, miten eri lailla haastateltavat tarttuivat kysymyksiin. Oppimispyramidissa viimeistään kollegan mielestä asiat täydentyivät  ja haastateltavan sopivuus tehtävään selkiytyi.

Olen haastatellut yli 20 vuoden aikana ison joukon opettajia ja koulunkäynninohjaajia ym. Tämän päiväisten haastattelujen perusteella minulla on tunne, että olen saanut selkeästi enemmän tietoa, oppinut tuntemaan haastateltavan paremmin kuin "perinteisimmissä" haastatteluissa. Toki vahvuuksista nykyään aina kysellään, samoin vaikkapa siitä, miten pidät huolta jaksamisestasi tai millainen olet työyhteisön jäsenenä. Kaikkiin näihin ja paljon muihin saimme tänään vastauksen. Haastatteluissa aika kului kuin siivillä ja koska oltiin positiivisten asioiden äärellä, positiivinen vire antoi oman leimansa tilanteeseen. 

Toki kasvuvahvuuksiakin- vahvuuksia nekin- tuli esille. Ja ennen kaikkea ihmisten unelmia 😊. 

Luontainen kyvykkyys

Voimakehä ®mentorivalmennus jatkui viime viikonloppuna sukeltamisella lahjakkuuden lajeihin, temperamenttipiirteisiin ja ajattelutaipumuksiin  perustuviin kykyihin eli laajan vahvuusnäkemyksen  luontaiseen kyvykkyyteen (talents).

Ennakkotehtävänä luin Jaakko Kaprion artikkelin (Duodecim, 2006)  Lahjakkuuden monet ulottuvuudet. Kaprio on tutkinut lahjakkuutta kaksostutkimuksen avulla. Monet asiat tutkimuksessa olivat artikkelin mukaan kovinkin itsestään selvyyksiä. Esim. lahjakkuuden todettiin olevan yhteydessä koulumenestykseen. 

Ei yllätä, mutta sen sijaan oli hyvin mielenkiintoista saada itselleen uutena tietona se, että vain  joka seitsemäs oppilas katsottiin lahjakkaaksi vähintään kolmella alueella. Näihin monilahjakkaisiin lapsiin ilahduttavasti törmää välillä sekä mummina että reksinä😏. Meille aikuisille tärkeää ohjata näitä nuoria multitalentteja  hyödyntämään lahjakkuuttaan. 

Kun tehtävänä oli koulutuspäivän aluksi pohtia omia lahjakkuuksiamme, huomasimme, että on paljon helpompaa etsiä ja löytää lahjakkuuksia toisista ihmisistä. Itse olen sitä  ikäluokkaa, että vaikka olen lapsuuteni ja nuoruuteni elänyt hyvinkin kannustavassa ja rohkaisevassa ilmapiirissä  (Uskon oman itseluottamukseni pohjaavan nimenomaan tuonne vuosikymmenten taakse - kiitos tästä vanhemmilleni💛), muistikuvani on, että omien vahvuuksien esille tuominen koettiin itsekehuna, joka ei ollut välttämättä kovinkaan hyvä juttu 😁. Tämä juohtui mieleeni myös pari päivää sitten, kun olin lisenssivalmentajien kanssa työpajassa pohtimassa maahanmuuttajia ja vahvuuksia. Nämä asiat ovat hyvinkin kulttuurisidonnaisia.

Kaprio on tutkimuksissaan pohtinut myös lahjakkuuden periytymistä ja kasvatuksen merkitystä. Hän tulkitsee tutkimustuloksiaan niin, että perimme vanhemmiltamme biologisen taipumuksen, mutta perheen ja kodin vaikutusta tarvitaan , ennen kuin se ilmenee. 

Keskustelin tutkijatyttäreni kanssa perinnöllisyydestä ja geeneistä ja hän heitti minulle ajatuksen epigeneettisestä periytymisestä, joka voi vielä entisestään mutkistaa "nature vs. nurture"- väittelyä. Ehkä joskus tutkimuksissa saadaan selville, siirtyykö sukusolujen epigeneettiset muutokset jälkeläisille.

  

Onnellisen koulun onnellinen reksi

Ensi viikolla vaihtuu lukuvuoden viimeinen jakso. Kevät alkaa olla jo lähellä! Takana on jaksot unelmoinnista, vahvuustaidoista, ihmissuhteista ja onnellisuudesta. 

Viimeisten viikkojen aikana luokat pohtivat, millainen on heidän mielestään onnellinen koulu. Se on ainakin selvää, että onnellisessa koulussa työskentelee onnellinen reksi. 

Katsoin Piia- open ja oppilaiden tekemän videokoosteen onnellisuustaitojen jaksosta. Todellakaan ei voi kuin olla onnellinen taitavasta opettajatyökaverista, upeista ja rohkeista ala- ja yläkoululaisista ja koko työyhteisöstä, joka lähtee kaikkeen tähän mukaan💗.

Hyvinvointia lisätään koulussamme viimeisessä jaksossa huomaamalla hyvää.

Keväällä on luvassa myös "julkisempi" kooste kaikesta yhdessä tehdystä. 

Joskus elämässä tulee on tilanteita, jolloin tulee normaalia enemmän pohdiskeltua sitä, millä lailla elämäänsä elää: näkeekö ympärillä olevissa asioissa auringonpaistetta vai räntäsadetta, näkeekö haasteet mahdollisuutena kasvaa ihmisenä vai antaako vastoinkäymisten lannistaa itsensä ja katkeroituu ym. Positiivinen asenne elämään on jossain määrin "sisäsyntyistä" ja kasvatuksen tulosta  (Huom! Tämä on kaukana tieteellisestä määritelmästä 😏). Asenteet, kuten monet muutkin asiat, ovat varmasti kuitenkin myös opittavissa ja harjoteltavissa. Myönteisten asioiden ja hyvän huomaaminen ympärillään on se voima, jonka avulla jaksaa erilaisissa elämäntilanteissa.  

Jokin aika sitten aloin listata puhelimeni muistiin tilanteita, joissa olen huomannut tai voisin huomata hyvää. Olen kerännyt asioita otsikon "Ilon pisaroita" alle. Jo pelkkä  kirjaaminen on lisännyt mukavaa tunnetta sisälläni. Ehkä listastani on joskus iloa jollekin toisellekin. 100 mukavaa juttua on kohta jo kasassa!

Hyvän huomaamisessa kulminoituvat asioita, joita pidän tärkeänä työssäni. Jokaisen lapsen ja nuoren - kuten myös aikuisen- vahvuuksien havaitseminen auttaa heitä huomaamaan hyvää itsessään, vahvistaa itsetuntoa, antaa voimaa porskutella eteenpäin elämässä, auttaa kehittymään jne.  Positiivinen palaute kantaa pitkälle. 

Tykästyin Ben Furmanin listaukseen kuudesta eri tavasta kehua lasta (löytyi positiivinenkasvatus.fi-nettisivuilta): 1) kiittäminen, 2) juorukehu, 3) sanaton kehuminen (hiusten pörröttäminen tmv.), 4) kyselevä kehuminen, 5) yrittämisestä kehuminen, 6) leikkisä kehuminen.

Jos jätetään erityisesti  työkavereiden kesken tuon hiusten pörröttäminen väliin, "kuuden kehun"- menetelmä toimii kenellä tahansa. Hyvän puhuminen ja toisen kehuminen selän takana on hyvä lisä myös työyhteisön ilmapiirin "myönteistämiseen". Ehdotan opehuoneisiin kampanjaa asioista 😊

Taitoja ja osaamista

Viime lukuvuonna olin poikkeuksellisesti pitämässä opo- tuntia. Olin saanut hyvät ohjeet etukäteen, joten tunnille oli turvallista mennä. Tehtävänä oli "Voimakehän ® hengessä" tehdä mind map omista taidoista ja osaamisista. Seuratessani  ja ohjaillessani nuorten tekemisiä vaikutti siltä, että tehtävä oli osalle heistä tosi haastava. Saatiin kuitenkin "kartat" tehtyä, kun otettiin käyttöön sinnikkyyden luonteenvahvuus 😏.

Viime viikolla törmäsin tilanteeseen, jonka jälkeen en enää kyllä ihmettele tehtävän haasteellisuutta nuorille. Voimakehä®mentorikoulutuksen välitehtävänä oli laatia oman asiatuntijaosaamisen mind map. Jouduin kokeneena reksinäkin tosissani pohtimaan asioita, palaamaan menneisyyteeni jne.  Piirreltyäni ja kirjoiteltuani paperin täyteen kaikenlaista osaamista, yritin saada asiat Flingaan. Epäolennaista itse asian kannalta, mutta digi-taitojen opettelua on hauskaa (vaikka joskus haastavaakin) tehdä tässä muun opiskelun ja työnteon ohella. 

Positiivisen johtamisen koulutukset  sekä  Voimakehä ®-koulutukset ovat olleet minulle jatkuva matka oman itseni tuntemiseen ja kehittämiseen. Monia asioita ei ole tullut aikaisemmin tällä lailla pohdiskeltua. Täydentäessäni mind mappiani tein  havainnon, että valtaosa ammatillisesta osaamisestani on tullut nimenomaan työssä, ei niinkään  koulutuksessa. Merkityksellistä oli myös se, että monet taidot näyttivät juontavan juurensa jo lapsuuden perheessä opittuihin asioihin. Ajatus siitä, että taitoja ja osaamista karttuu muuallakin kuin koulun penkillä, vaikkapa harrastuksissa, ilahduttaa myös sisälläni asuvaa opettajaa. 

Oman osaamisen ja taitojen pohtimisesta tulee hyvälle tuulelle. Tässä lähiaikoina turha vaatimattomuus on nimittäin kadonnut ja uskaltaa myöntää osaavansa asioita. Toisaalta viikonlopun koulutuksessa jouduin myös pohtimaan useassakin kohdassa sitä, mitä ovat oikeasti laajan vahvuusnäkemyksen mukaisia taitoja ja osaamista, mitkä esimerkiksi luonteenvahvuuksia tai kyvykkyyksiä.   https://voimakeha.info/index.html

Vahvuuskeskusteluista ryhmien vahvuuksiin

Keväällä 2022 koulumme opet tekivät laajan vahvuusnäkemyksen mukaiset        vahvuuskarttansa (Voimakehä ®), joiden pohjalta käytiin vahvuuskeskustelut perinteisten kehityskeskusteluiden sijaan.  Tästä kirjoittelin blogissani mm. 9.6.2022.

Syksyn aikana vahvuudet, hyvinvointi, myönteiset vuorovaikutukset, työnimu, innostuminen ym. kulkivat matkassamme koulutyön ohessa. Tämän päivän vesossa - nyt olen jo pikkasen poikki pitkän päivän jälkeen, mutta en malta olla kirjoittamatta asioita heti tuoreeltaan tänne blogiin- tutkailtiin taulukkoa opettajiemme ydinvahvuuksista. Lähes 50 open ydinvahvuuksien top3-listalla ovat rehellisyys, rakkaus ja reiluus. Juuri tällaista porukkaa erilaisin vivahtein olen saanut luotsata yli 20 vuotta! 

        Rehellisyys: Ihmiset ovat aitoja teoissaan ja tunteissaan, on tärkeää saada olla oma itsensä ja sitä arvostetaan myös muissa, ajatukset ja tunteet ilmaistaan rehellisesti ja avoimesti , toiminta on yhdenmukaista arvojen kanssa, pystytään luomaan hyviä ihmissuhteita ja sitä kautta saamaan sosiaalista tukea jne. 

        Rakkaus: Autetaan toimimaan ihmissuhteissa rakentavalla tavalla ja tekemään tarvittaessa kompromisseja, löytyy sympatiaa, suvaitsevaisuutta ja anteeksiantoa, lämmin ja välittävä tapa kohdata työkavereita ja oppilaita, humanistinen näkemys ihmisen parhaan potentiaalin  esille tuomisesta ja itsensä löytämisestä jne.

Reiluus: Kaikkia ihmisiä kohdellaan  tasapuolisesti ja pidetään jokaista ihmistä samanarvoisena, löytyy myötätuntoa, kompromisseja ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämistä sekä kykyä asettua toisen asemaan ja tarkastella asioita toisten ihmisten näkökulmasta jne (kuvaukset napattu hiukan mukaillen Sanna Wenströmin kirjasta Positiivinen johtaminen 2020).

        Vesoa jatkettiin pohtimalla omien vahvuuksien käyttöä lukuvuoden aikana: mitkä unelmasi ovat toteutuneet, mitkä vahvuutesi ovat olleet käytössä, mitä vahvuuksia haluat aktivoida, missä taidoissa olet kehittynyt, mitä tavoitteita haluat asettaa itsellesi ym. Työskentelyä jatkettiin em. pohjalta oman ryhmän (alakoulussa luokkatasoparit, yläkoulussa oppiaineet) vahvuuskartan laatimisella.

        Positiivisen johtamisen ja lisenssivalmennuksen koulutuksista monelle tutussa nelikentässä päästiin ensin pohtimaan ryhmän työtehtäviä sekä kunkin opettajan omaa innostuksen ja osaamisen tasoa. Tästä oli hyvä jatkaa keskustelua mm. siitä, miten työtä voidaan "tuunata", jotta saadaan lisää asioita innostavalle alueelle.

        

 Lähde: Kari Helin ja Sanna Wenström

        Opettajat toivovat usein mahdollisuuksia yhteiseen keskusteluun. Nyt siihen oli mahdollisuus ilman kiirettä 😊. Kannatti kyllä syödä 16 perhepizzaa ennen keskusteluja, että jaksettiin!

Hyvä elämä

Kun innostuin positiivisesta johtamisesta ja sen myötä Voimakehästä ®, en arvannut hetken kuluttua pohtivani mm. Aristoteleen, Sokrateen ja Platonin ajatuksia sekä apostoli Paavalin kirjoituksia korinttilaisille.

Koulutuksessa olen oppinut mm., että 

• Hyve (arete) ja onnellisuus (eudaimonia) on Aristoteleen etiikan teorian lähtökohtia. 
• Onnellisuus on hyvää elämää, joka perustuu hyveille.
• Hyveet ovat hyvän elämän rakennusaineksia.

Luonteenvahvuuksien juuret vaikuttavat siis olevan  todella kaukana menneisyydessä, yli 2300 vuoden päässä. Kun pohdin Petersonin ja Seligmanin luonteenvahvuusluokittelun pohjalta universaaleja hyveitäni ja niiden "alla" olevia ydinvahvuuksiani,  historian havina suorastaan " pistää hiljaiseksi". 

Aristoteleen etiikan mukaan ihminen on onnellinen eli elää hyvää elämää voidessaan toteuttaa aidosti ihmisyyteen ja kuuluvia kykyjä ja ominaisuuksia. Seligmanin (2011) mukaan vahvuuksiaan hyödyntävä ihminen on onnellinen, hyvinvoiva ja tuottelias. Mayersonin (2015) ja Niemiecin (2018) mukaan, kun ihmisellä on mahdollisuus hyödyntää erilaisia vahvuuksiaan samanaikaisesti, hän toimii voimavyöhykkeellään (power zone), joka on kukoistuksen ja hyvinvoinnin optimaalinen taso.

Päädyn suhteellisen pitkän pohdiskelun jälkeen siihen ajatukseen, että historian tunteminen edes jossain määrin tuo merkityksellisyyttä asioihin. Yritän saada päässäni hyveisiin liittyviä asioita jäsentymään. En onnistu tässä vielä kovinkaan hyvin😆. On siis tutkittava ja pohdittava lisää.

Edellisessä blogissani kirjoitin onnellisesta koulusta. Syntyykö oppilaiden onnellinen koulu heidän mielestään silloin, kun toimitaan hyveiden mukaisesti? Entä onko kasiluokkalaisten mielestä onnellinen koulu sellainen, että siellä saa olla kaikki välitunnit sisällä, saa pitää kännykkää vapaasti tunnilla tai ei ole läksyjä. Vai onko onnellinen koulu sellainen, jossa ketään ei kiusata, pidetään huolta ympäristöstä ja otetaan muut huomioon. Kaikkia näitä ja paljon monia muita asioita suuntaan ja toiseen löytyy luokkien julisteista. Onnellisuus merkitsee eri asioita eri ihmisille. Yhtä kaikki, opettajat kertoivat aiheen virittäneen hyviä keskusteluja.

Eskareiden julisteessa oli lehdestä yhdessä leikattu onnelliseksi tekeviä asioita: suloisia eläimiä ja herkullisia ruokia jne.

Onnellisuus

 Koulumme seuraavan jakson hyvinvointia lisäävä teema on onnellisuuden taidot. 

Piia- yhteisötutorimme opasti opettajat tällä kertaa matkalle kohti onnellisuutta: onnellisuusharjoituksia opettajille, tehtäviä luokkiin ym. Pikkuhiljaa pöydälleni on tulossa 31 Onnellinen koulu- julistetta😊. 

Syksyllä Helsingin kirjamessuilta mukaani tarttui Antti S. Mattilan ja Pekka Aarninsalon kirja Onnentaidot - Kohti hyvää elämää (Duodecim 2018). Löysin kirjasta tiedon, että onnellisuustutkija Sonja Lyubomirskyn " piirakkamallin" (2007) mukaisesti on arvioitu onnellisuudesta olevan n. 50% geneettisesti määrittynyt, 10% on seurausta terveydestä, rikkaudesta, ammatista, etnisestä alkuperästä, elämän tapahtumista ym. ulkoisista olosuhteista. Jäljelle jäävä 40% onnellisuudesta riippuu omasta asenteestamme, näkökulmista ja elämäntavasta. 

Koska lähes puolet onnellisuudesta riippuu meistä itsestämme, miksi emme tekisi asialle jotakin? Tämä lupaa myös hyvää, jos oikeasti haluamme lisätä onnellisuutta elämässämme vaikkapa erilaisten harjoitusten avulla. Kiitollisuusharjoituksia voi tehdä pienestikin, vaikkapa työpaikan palaverissa kertomalla muille, mistä juuri tänä aamuna olen erityisen kiitollinen. Pessimisti ei pety- asenteesta luopuminen ja optimistisen asenteen omaksuminen ei ehkä olekaan niin helppoa. Tässä voisi auttaa hyvien asioiden etsiminen elämästä ja positiivisten tavoitteiden asettaminen tulevaisuudelle. Hyvien tekojen tekemisen on todettu lisäävän onnellisuutta. Jos hyviä tekoja ei "synny automaattisesti", miksei niitäkin voisi kirjata  ylös ja luvata itselleen, että teen ainakin yhden hyvän teon päivässä. Pienelläkin teolla voi olla suuri merkitys!

Ajatukset onnellisuudesta koukuttavat. Itse ainakin haluan olla onnellinen!  Ehkä se on helpompaa maassa, joka on YK:n onnellisuusraportin mukaan ollut jo 5 vuotta peräkkäin maailman onnellisin.