Merkityksellistä työtä

Sanoin 6-vuotiaana, että minusta tulee isona opettaja. Työn merkityksellisyys tekee opettajan ammatista tärkeääkin tärkeämmän. Eräs opettaja sanoi minulle kerran tuohtuneena, että sinä sitten aina ajattelet ensisijaisesti oppilaita. Hän tarkoitti sanomansa minulle moitteeksi , koska koki jäävänsä "toissijaiseksi". 

 Olen asiaa pohtinut vuosien aikana aina välillä uudelleen. En millään pystynyt silloin enkä pysty vieläkään ottamaan tätä moitteena. Olen aina suhtautunut  myös rehtorin työhön esihenkilönä vastuullisesti. Toivottavasti opettajat ovat kokeneet tämän esimerkiksi niin, että ovat saaneet tukeani silloin, kun ovat sitä tarvinneet.  Kuitenkin, jos koulussa toimivien aikuisten "ykkösprioriteetti" ei ole oppilaat, olisin huolissani. Toki täytyy aina muistaa, että hyvinvoivilla opettajilla on hyvinvoivia oppilaita 😀.

Opiskellessani Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa 80-luvulla eräs luennoitsija sanoi meille 1. vuosikurssin opiskelijoille, että älkää koskaan sanoko olevanne vain opettajia. Viisas neuvo merkityksellisen ammatin harjoittajille.

Olin eilisen päivän 3. luokan opettajana koulussa, jossa opetin, kun tulin Espoosta Kouvolaan 35 vuotta sitten.  Vanha koulu on tosin purettu ja tilalle on rakennettu uusi.  Luokassa oleminen opettajana, ei reksinä, sai minut pohdiskelemaan asioita. Ilahduin suuresti luokan oppilaista, jotka olivat ystävällisiä, auttavaisia ja oppivaisia.

Käsityötunnilla  yksi oppilas ihastui puolaamiseen. Ompelukone surisi ja puolattuaan useita puolia itselleen tämä lahjakas"puolaaja" opetti tärkeän taidon myös parille luokkakaverilleen. Ei tarvinnut vihjaista kuin ihan pikkuisen 💙. 

Eilinen päivä ja  parisenkymmentä vielä koulutiensä alkuvaiheessa olevaa lasta muistuttivat, että käsityö- ja matematiikan tunneilta löytyy eri lailla lahjakkaita. Joku, jolle lukeminen tai laskeminen saattaa olla haastavaa eikä aina jaksa keskittyä, saattaa olla ihan älyttömän taitava ja lahjakas "puolaaja". 

Oli mukava tavata kollegoita, joihin on törmännyt vuosien saatossa eri yhteyksissä. Yhden päivän aikana ehti saada iloisia hymyjä ja halauksia, apua ja neuvoja ja muistutuksen  työn tärkeydestä. 

Positiivinen johtaminen ja Voimakehä (R) arjessa

Joulukuussa pidin webinaarin (kiitos Vahvuuttamolle mahdollisuudesta) positiivisesta johtamisesta ja erityisesti Voimakehän ® käyttämisestä arjessa.

Uudessa elämäntilanteessa, jossa jokapäiväisen työyhteisöni muodostaa 9 kuukautta vanha Justiina- toyvillakoira, oli äärimmäisen mielenkiintoista käydä reflektoiden läpi asioita, joita olemme yhdessä tehneet Eskolanmäen koulussa kolmen vuoden aikana. 

Kuuteenkymmeneen diaan mahtui paljon vahvuuksien pohdintaa, yhdessä tekemistä, oppimista ym. Hyvältä tuntui huomata, että positiivisen johtamisen PRIDE- teoria (Cheung, Wenström) toimi oikeasti punaisena lankana taustalla. Se helpotti asioiden suunnittelua  ja myös etenemistä.

Dia-sarjani lähti liikkeelle blogi-kirjoituksestani lokakuulta 2021: " Jes! Todella paljon on itsestä kiinni".  Positiivisessa johtamisessa onkin kysymys siitä, että kuka tahansa voi kehittyä positiivisena johtajana, jos niin haluaa. Saman lokakuun toisesta kirjoituksestani löytyy dia-sarjan lopetus: "Positiivinen johtaminen ei ole temppuja, vaan tapa toimia. Olen siis sukeltanut positiivisen johtamisen maailmaan ja huomaan, että kysymyksessä on jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain jopa lainattua. Sininen tulee kuvasta, jossa on käsi ja sydän."

Opettajien kanssa pohdittiin myönteisiä tunteita, ilmapiiriä ja käytänteitä, vuorovaikutusta ja yhteistyötä, vahvuuksia ja positiivista johtajuutta. Kaikkia vuorollaan. Työskentelyn tarkoituksena oli kehittää kouluyhteisön hyvinvointia sekä henkilökunnan, oppilaiden että oppimisen näkökulmasta.

 

Rehtori ei yksin pysty rakentamaan positiivista, hyvinvoivaa työyhteisöä. Tehtävään tarvitaan koko työyhteisö. Eskolanmäen koulussa on ollut se ihanteellinen tilanne, että jo vuosia sitten "vahvuusvariksia" (Kaisa Vuorinen)  lennätettiin oppilaiden keskuudessa erityisesti alakoulun puolella. Moottorina toimi silloinen koulumme erityisope Leena Karjalahti.  Olin innoissani hyvän huomaamisesta jo tuolloin, mutta minulla ei ollut millään lailla ymmärrystä siitä, miten hyvää voidaan huomata vahvuuksien avulla myös työyhteisössä aikuisten kesken. Joskus asiat vaativat oman aikansa kypsyäkseen Uskon, että asioilla, joita tehtiin vuosia sitten, on suuri merkitys koulumme kehittämisessä viime vuosina. Siemen oli jäänyt itämään!

Ilman Voimakehä®lisenssivalmentaja-opo Tanjaa ja positiivisen pedagogiikan asiantuntijaopea Piiaa moneen asiaan ei minulla itselläni olisi varmaan ollut rohkeutta. Tanjan ja Piian rooli oli myös todella mahtava, että oppilaat saatiin osaksi yhteistä prosessiamme.  Toki monet koulutukset, joissa positiivisen johtamisen ja Voimakehän® moninaisuuden äärelle saattoi pysähtyä ja joissa tapasi innostavia huippuasiantuntijoita sekä todella upeita "kanssaoppijoita", ovat antaneet  pohjaa jatkaa. Olen myös huomannut, miten paljon minulla on opittavaa. Sehän tässä mukavaa onkin 😉.

Kun kirjasin asioita ylös ja kerroin niistä muille, tuntui mukavalta huomata, että jopas olemmekin olleen monella tapaa "asian äärellä". Vahvuuksia on hyödynnetty mm.  kehityskeskusteluissa, rekrytoinnissa, eri ryhmien vahvuuksien pohdinnassa, opetussuunnitelmatyössä  (mm. joustavan esi- ja alkuopetuksen supervoimat), kaikkien ysiluokkalaisten vahvuuskartoissa, monialaist
en oppimiskokonaisuuksien hyvinvointi-teemoissa, tulevien  seiskojen luokkien esittelyissä vahvuuksien avulla vanhemmille, eskareiden ja ekaluokkalaisten vahvuuksien etsimisessä (vanhemmat),  työn imussa ja innostuksessa, kiitollisuuden  aiheissa jne.

"Jes! Todella paljon on itsestä kiinni." - Ei pelkästään itsestä, vaan koko työyhteisöstä 👍

Positiiviset tuulet

 

Moni asia on kevään jälkeen muuttunut. Toisaalta moni asia on myös säilynyt entisellään. Ammatillinen eläkeikäni mahdollisti sen, että en toimi enää rehtorina, vaan olen pikkuhiljaa käynnistelemässä yritystoimintaa. Firmani nimen mukaan positiiviset tuulet puhaltavat edelleen. Positiivinen johtaminen ja siinä osana olevat vahvuudet (Voimakehä ®) ovat yritykseni toiminnan kivajalka. Lähivuosien koulutukset ym.  paitsi muuttivat reksiurani toiminnan viime metrit myös vaikuttivat siihen, että innolla jaan kokemuksiani ja osaamistani muillekin.

27 vuoden (4 vuotta apulaisrehtorina ja 23 vuotta rehtorina) pakettiin pistäminen oli aikamoinen urakka. Rehtorius ja sen tuoma kokemus on ja pysyy minussa, mutta nyt on aika kääntää rohkeasti uusi lehti 👍. 

Ensimmäiset mainokset Voimakehä ®-koulutuksesta ovat lähteneet ja erilaisten koulutuspakettien suunnittelu on menossa.

Eilen olin webinaarissa, jossa väitöskirjatutkija Kristiina Ström esitteli kohta julkaistavaa artikkeliaan positiivista johtamisesta. Krisseä kuunnellessa tuli sellainen olo, että nyt ollaan asian ytimessä. Työn haasteet kasvavat kouluissa sitä mukaa, kun resurssit pienenevät. Tarvitaan keinoja, jonka avulla työssä jaksetaan. Tarvitaan nimenomaan välineitä, joiden käyttämiseen ei tarvita suuria summia rahaa. Sanna Wenstömiltä olen napannut sanavarastooni "positiiviset silmälasit".  Hiukan tietoa ja teoriaa taustaksi ja tosi paljon on sen jälkeen itsestä kiinni 💛. Toimii muuallakin kuin kouluyhteisöissä!

Blogin tarinat jatkuvat.

Kouvolan Sanomat 15.9.2024☺

Kehityskeskusteluista vahvuuskeskusteluiksi

 

Pitkä aika on ehtinyt vierähtää edellisestä blogin postauksesta. Olen ehtinyt käydä tässä välissä mm. Voimakehä ®-kouluttajakouluksen, pohdiskellut yritysjuttuja, valmistellut töissä ensi syksyä ym. Näistä kaikista kirjoittelen pikkuhiljaa  tännekin😊.

Lisäksi olen tietenkin käynyt jo kymmeniä kehityskeskusteluja. Osa on vielä käymättä, mutta onneksi kevättä on vielä vähän jäljellä.

Opettajilla on ollut kolme vaihtoehtoa kehityskeskusteluksi. Itseäni  olisi erityisesti kiinnostanut keskustelut hyvinvoinnista sekä opettajan hyvinvointisuunnitelman laatiminen esimerkiksi työn imun lisäämiseksi. Opettajia tämä on kiinnostanut kaikkein vähiten, mutta valinta oli oikeasti heidän. 

Vahvuuskeskustelut Voimakehä®-kartan pohjalta kiinnosti sellaisia opettajia, jotka ovat aloittaneet koulussamme sen jälkeen, kun pari vuotta sitten kaikkien 48 opettajan kanssa pohdittiin laajan vahvuusnäkemyksen  perusteella mm. työskentelyä omalla voimavyöhykkkeellä. Ilahduin siitä, että "uudet opet" olivat kiinnostuneita vahvuuksistaan ja niiden hyödyntämisestä työssä. Aikaisemmin kävimme asioita vesossa tarkemmin läpi, joten aikaa olisi pitänyt varata nyt enemmän, vaikka opettajat olivat tehneetkin VIA- kartoituksen etukäteen. Kuitenkin havaintoja voimavyöhykkeestä tehtiin.

Selkeästi eniten keskusteluja on käyty vahvuuskorttien innoittamana. Ennen keskustelua valitsin jokaiselle opettajalle korteista viisi kysymystä, joista halusin keskustella. Valitsemani kysymykset olivat tarkoituksella eri vahvuudenlajeista. Keskustelun alkaessa opettaja sai rauhassa valita omat viisi kysymystään korttipakasta. Annoin heille vapaat kädet valita haluamansa kortit enkä ohjeistanut huomioimaan vahvuudenlajeja.  Aika monella keskustelun aiheet kuitenkin jakautuivat niihin.  Yksi opettaja halusi kortit edellisenä päivänä. Hän myös toivoi minun hänelle valitsemani kortit etukäteen. Oli hyvä ottaa tämäkin huomioon, vaikka todella hyvin opettajat löysivat itselleen ajankohtaiset keskusteluaiheet, vaikkeivat niitä edellisenä päivänä pohtineetkaan. Muutaman opettajan kanssa mietittiin, että mielenkiintoinen tapa keskustella olisi myös se, että nostettaisiin korttipakasta vuorotellen keskustelun aihe. Toki tuolloin akuutteja ja opettajan tärkeänä kokemia asioita ei pystyttäisi huomioimaan niin hyvin.

Näiden keskustelujen iso anti on se, että pysähdytään kahden kesken suljetun oven taakse pohtimaan,  mistä pystyy ammentamaan sitä hyvinvointia ja innostusta, jonka avulla jaksaa työssä. Jokaisen kanssa keskustelut aloitettiin tavalla tai toisella työn merkityksellisyyden pohtimisella. 

Keskustelut jatkuvat vielä......

Valinnaiset kehityskeskustelut

 

Pari vuotta sitten kävin 48 vahvuuskeskustelua opettajien kanssa. Tästä kirjoitin tuolloin myös blogiin (mm. 9.6.2022). Viime lukuvuoden aikana opettajat pohtivat omalta kohdaltaan, miten vahvuudet ovat näkyneet työskentelyssä, mitä he haluaisivat lisää jne. Oppiaineryhmät (yläkoulu) ja vuosiluokkaparit (alakoulu) pohtivat mm. oman ryhmänsä vahvuuksia.

Kuluvana lukuvuonna on jälleen aika käydä henkilökohtaiset kehityskeskustelut/vahvuuskeskustelut.

Parin vuoden aikana kouluumme on tullut uusia opettajia, joten mielelläni suon heillekin mahdollisuuden omien vahvuuksien kartoittamiseen sekä kenties mahdollisuuden kokea sen oivalluksen, että hän työskentelee omalla voimavyöhykkeellään 😊. Toki on mahdollista, että joku muukin haluaa lähteä tsekkaamaan, mitkä vahvuudet tällä hetkellä ovat niitä, jotka  saavat jaksamaan työssä tai tuottamaan hyvinvointia ja innostusta.

Voimakehän® rakentaminen ja siitä keskusteleminen on yksi kolmesta vaihtoehtoisesta kehityskeskustelusta (C).

Olen vuoden aikana osallistunut useampaan koulutukseen. Mentorikoulutuksen lisäksi olen saanut uutta tietoa Voimakehän ®-hyödyntämisestä hyvinvoinnin tukena ja vahvuuksien johtamisessa. Näistä koulutuksista löytyi ideat kahteen muuhun keskusteluvaihtoehtoon. Jälleen valmista materiaalia (Sanna Wenström, Laura Paaso ja Heli Huotari) on ollut hyvä hyödyntää ja hiukan muokata.

Vaihtoehdossa A keskustellaan Voimakehä ®-vahvuuskeskustelukorttien avulla. Opettaja valitsee pakasta 3-5 kysymystä, joista haluaa keskustella ja minä valitsen jokaiselle opettajalle vastaavasti omat kysymykseni. Opettaja saa valita korttinsa vaikka kaikki samasta vahvuuden lajista, mutta itse pyrin valitsemaan keskusteluun eri vahvuuden lajit.

B-vaihtoehdon valinneiden opettajien kanssa keskustellaan hyvinvoinnista. Opettaja pohtii etukäteen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, esim. mitkä asiat vaikuttavat palautumiseen, stressiin, mitä hyvinvointia tukevia taitoja hänellä on jne. Keskustelun päätteeksi opettajan kanssa yhdessä laaditaan hyvinvointisuunnitelma: tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi. 

Ensimmäinen keskustelu on tänään varattu👍.  Lähdetään liikkeelle avoimin mielin  A-vaihtoehdon kanssa eli otetaan vahvuuskeskustelukortit esille.

Jos jokaisen open kanssa käyn vain tunnin keskustelun, aikaa kuluu puolitoista viikkoa eikä muuta pysty tekemään. Kahden vuoden takainen tahti eli jaetaan tämä urakka useammalle kuukaudelle, toimii varmaan nytkin. Odotan innolla yhteisiä keskusteluja "punaisen valon takana" rauhassa.

Miten onnistutaan- siitä kevään kuluessa lisää 😊

Positivt ledarskap

Viime viikolla oltiin jälleen postitiivisen johtamisen ja Voimakehän ® äärellä. Vahvuuksista voimaa työhön ja opiskeluun!- webinaarissa kuultiin  kokeneita mentoreita ja heidän ajatuksiaan. Sanna Wenström, Laura Paaso, Meri Hirvonen, Maria Ojala- Vesteri ja Marjo Katajisto ovat "voimaporukkaa" , joita kuuntelemalla oppii todella paljon itsekin. Heitä on mukava kuunnella. Olen supertyytyväinen, että koulussamme käytössä olevat voimakehärekryt ylittivät webinaarissa "uutiskynnyksen".

Sain viime viikolla olla kertomassa käytännön kokemuksia positiivisesta johtamisessa  Positivt ledarskap inom utbildingen- koulutuksen (OAMK, Svenska folkskolans vänner, Opetushallitus) loppuseminaarissa. Kuulijat olivat opiskelleet positiivista johtamista 25 op, joten tietoa heillä olisi varmaan ollut jakaa minulle.

Oli helppo lähteä liikkeelle tarinassani yli kaksi vuotta sitten aloittamani blogin ensi metreiltä. " Kuka vain voi tulla ja kehittyä positiivisena johtajana, jos niin itse haluaa (Sanna Wenström, 2020). " Niinpä! 

Positiivisen johtamisen taustalla oleva PRIDE-teoria  (Cheung 2014, Wenström 2020) toimii minusta hyvin työyhteisön kehittämisen runkona. Sitä voidaan käyttää mm. hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana.

Myönteiset käytänteet, vuorovaikutus ja yhteistyö, vahvuudet, positiivinen johtajuus/opettajuus sekä myönteiset tunteet ja ilmapiiri erikseen ja ennen kaikkea toisiinsa limittyvinä kokonaisuuksina ovat olleet reilu kahden vuoden vesojen ja monien opepalavereiden teemoina. Oma oppimisen polkuni on opettanut itselleni myös kärsivällisyyttä. Asioita voidaan käsitellä myös pitkäjänteisesti.

Vahvuuksiin liittyvistä käytännön asioista kertoessani en voi ohittaa Voimakehää®. Sen pohjalta olemme käyneet kehityskeskusteluja, rekrytoineet uusia työntekijöitä, pohdittu ryhmien vahvuuksia jne. Omalla voimavyöhykkeellä toimiminen innostaa kaikkia.

Yhteisötutorope, positiivisen psykologian asiantuntija Piia Rämä on luotsannut oppilaita ja opettajia hyvinvoinnin saloihin. Monialaisilla oppimiskokonaisuuksilla (Hyvinvointioppimisen vuosikello ja hyvien tekojen passi) on tärkeä rooli, kun kiinnitetään positiivisen pedagogiikan ja johtamisen toimintatapoja kouluumme. Opo- tunneilla ja Kehity-opiskelijana - ryhmässä oppilaiden vahvuuksien tunnistamisella rakennetaan tulevaisuutta (Tanja Turkian kirjoitus löytyy Sannan Wenströmin kirjasta Kaikilla vahvuuksilla, PS-Kustannus2022).

Vahvuuteni ei ole ruotsin kieli. Onneksi sain kertoilla ajatuksiani suomeksi. 

Pieniä asioita elämässä

 

Joskus viime keväänä aloin hetken mielijohteesta kirjoittaa puhelimeni muistioon asioita, joista ilahduin ja jotka tuottivat minulle hyvää mieltä.

Maaretta Tukiainen kirjoittaa kirjassaan Hyvän mielen taidot (PS-KUSTANNUS, 2016), että ilo on tutkimusten mukaan yksi kymmenestä voimaannuttavasta tunteesta. 

Todellakin! Pienten, arkisten asioiden huomaaminen antaa voimaa, lisää kiitollisuutta, vähentää stressiä ja auttaa huomaamaan, että elämässäni on paljon asioita, joista voi iloita.

Pysähdytään arjen keskellä ja huomataan ilon aiheita:

1. Nukuin pitkät yöunet.
2. Vastaantulija hymyili minulle.
3. Sain sukan valmiiksi.
4. Työkaverini tarjosi pullakahvit.
5. Sain positiivista palautetta.
6. Minua halattiin.
7. Sain soiton ystävältäni.
8. Opin uuden asian.
9. Äitini ilahtui soitostani.
10. Anoppini ilahtui soitostani.
11. Ystäväni ilahtui soitostani.
12. Jaksoin lähteä lenkille.
13. Koirani heilutti häntäänsä, kun tulin kotiin.
14. Aurinko paistoi sateen jälkeen.
15. Sade raikasti ilman.
16. Kuulin naapurin nauravan pihalla.
17. Itkeminen helpotti oloani.
18. Hiljaisuus ympärilläni tuntui rauhoittavalta.
19. Luin hyvää kirjaa.
20. Kesälomani alkoi.
21. Söin hyvää ruokaa.
22. Lapsen hymy valaisi päiväni.
23. Työkaverini toivotti minulle hyvää  huomenta.
24. Päänsärkyni helpotti.
25. Omenapuut kukkivat.
26. Nautin mökkisaunasta.
27. Heitin talviturkin virkistävässä vedessä.
28. Nautin kesästä.
29. Nautin raikkaasta syysilmasta.
30. Iloitsin päivien pitenemisestä.
31. Nautin talvisesta säästä.
32. Huomasin koivujen lehtien olevan hiirenkorvilla.
33. Sateen jälkeen näin upean sateenkaaren.
34. Istutin kukkia.
35. Yrttini lähtivät upeasti kasvamaan.
36. Uudet perunat olivat supermaukkaita.
37. Kuuntelin autoradiosta hyvää musiikkia.
38. Kävin konsertissa.
39. Löysin neliapilan.
40. Söin kesän ensimmäisen mustikan.
41. Tein sienisalaatin itse poimimistani sienistä.
42. Luin iltasadun lapsenlapselleni.
43. Ilahduin nähdessäni oppilaani/lapseni oppivan uuden asian.
44. Nautin ensilumesta.
45. Kävelin lätäköissä uusilla saappaillani.
46. Otin hyvät löylyt.
47. Suljin illaksi puhelimeni ja nautin hiljaisuudesta.
48. Pujotin metsämansikat heinään.
49. Sain kutsun juhliin.
50. Uppouduin lukemaan hyvää kirjaa.
51. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta.
52. Kuulin käen kukkuvan.
53. Onnistuin tekemään maukkaan aterian.
54. Tein hyvät kaupat alennusmyynnissä.
55. Instagramin postaukseni sai paljon tykkäyksiä.
56. Näin hyvän elokuvan.
57. Huomasin käyttäväni vahvuuksiani.
58. Join hyvää teetä.
59. Loppukesän aurinkoinen päivä ilahdutti.
60. Ilahduin huomatessani upean ruskan.
61. Oli mukavaa nukkua viikonloppuna pitkään.
62. Kellon tikitys toi mieleeni yöt lapsena mummolassa.
63. Sytyttämäni kynttilä valaisi huoneen.
64. Kävin syömässä lapsenlapseni kanssa.
65. Töistä tullessani kotona odotti lämmin ruoka.
66. Olin hyvässä koulutuksessa.
67. Innostuin hyvästä keskustelusta työkaverin kanssa.
68. Saintpauliani puhkesivat jälleen kukkaan.
69. Kuuntelin lastenlasteni soittoharjoituksia.
70. Nukahdin sohvalle ja heräsin virkeänä.
71. Lähestyvä isänpäivä lisäsi kiitollisuutta vanhemmistani.
72. Takkatulen ääreen viltin alle käpertyminen rentoutti.
73. Sain ääniviestin, joka ilahdutti.
74. Luminen maa toi valoa pimeään.
75. Työkaverini toimivat yhteisöllisesti toisiaan auttaen.
76. Kynttilälyhdyissä palavia kynttilöitä oli mukava katsella.
77. Sain ihanan joulukalenterin.
78. Paketoin joululahjoja läheisilleni.
79. Oli mukava viettää rauhallista koti-iltaa.
80. Huomasin, että minulle tapahtuu mukavia asioita ja osaan olla niistä kiitollinen 😊

Maailman upein joulukalenteri: 24 päivää, 24 kirjaa 💗