(Sanna Wenström2020)En ollut kuullut PRIDE-teoriasta koskaan ennen elokuuta. Olin ostanut koululle aikaisemmin Sanna Wenstömin kirjan, jonka olin ajatellut lukea joskus, kun olisi aikaa. Tuota aikaa ei kevään ja kesän aikana tullut.
PRIDE-teorian osa-alueiden eli myönteisten käytänteiden, vuorovaikutuksen ja yhteistyön, vahvuuksien, positiivisen johtamisen ja myönteisten tunteiden ja ilmapiirin näkökulmasta tarkastellaan johtamiseen ja työyhteisöön liittyviä kysymyksiä ja kehittämistoimenpiteitä (Sannan "silmälasit").
Sannan "sateenvarjon" alle PRIDE-teoria kokoaa hyväksi havaittuja toimintatapoja, johtamisen periaatteita ja kokemusta ja oppia. Kuvasin edellisessä postauksessa tätä ajatuksella "jotain lainattua".
Aloitimme elokuussa vesolla ennen koulun alkua. En vielä silloin tiennyt tuon taivaallista positiivisesta johtamisesta enkä pohtinut humanistista ihmiskäsitystä kaiken pohjana. Myös sateenvarjot ja silmälasit olivat vain jotain mitä tarvitsen, jotta en kastu ja näen lukea.
Koronapandemia on haastanut meidänkin koulussamme opettajia ja oppilaita 1,5 vuoden ajan. Vuosi sitten koronan varjossa opettajat lisäksi lomautettiin kahdeksi viikoksi ja hallinto kolmeksi viikoksi. Keväällä jaksaminen oli koetuksella, maskien takaa oli vaikea hengittää eikä edes päästy opehuoneeseen palautumaan arjen haasteista. Teams- palavereissa reksi oli usein ainoa, jolla edes oli kamera päällä ja vain muutama ope avasi mikrofoninsa, kun jonkun oli pakko sanoa jotakin. Virkistävät tyhy-tapahtumatkin olivat jäissä.
Meillä oli selkeä tarve tehdä jotain kannustavaa ja positiivista. Sovimme yhdessä, että koulumme 2021-22 lukuvuoden monialainen oppimiskokonaisuus on hyvinvointi. Puhuimme koulun aikuisten ja lasten sekä nuorten hyvinvoinnista.
Vesossa luokanope Piia johdatteli meidän positiivisen psykologian kukoistuksen kehälle ja pitkästä aikaa muutaman hengen ryhmissä pohdittiin, mitä meidän pitäisi tehdä, jotta voisimme edistää hyvinvointiamme. Kyselimme koulun alettua asiaa myös oppilailta ja oppilaiden vanhemmilta.
Kaikissa pohdinnoissa ja vastauksissa nousi selkeästi yksi asia ylitse muiden. Vuorovaikutuksen katsottiin lisäävän hyvinvointia.
Yhtenä aamuna menin opettajanhuoneeseen, jossa yksi opettaja siivosi lehtipinoja ja laittoi paikkoja kuntoon. Kiitin häntä ilahtuneena. Ope kertoi, että hän oli vesossa kertonut, että hänen hyvinvointinsa lisääntyy, kun hän tulee tilaan, jossa on selkeää ja siistiä. Tuumasta toimeen! Hyvinvointia itselle ja muille.
Lukuvuosisuunnitelmaa varten pohdimme veson keskustelujen pohjalta vuonna 2014 laadittuja koulumme arjen pelisääntöjä. Mitkä niistä toteutuvat, missä vielä "tarvitsemme harjoitusta"?
Hyvinvoinnin edistäminen, käden ja sydämen yhteistyö, vuorovaikutus, myönteiset käytännöt jne. Alkusyksystä olimme jo matkalla ja matka jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti