Vahvuuskeskusteluista ryhmien vahvuuksiin

Keväällä 2022 koulumme opet tekivät laajan vahvuusnäkemyksen mukaiset        vahvuuskarttansa (Voimakehä ®), joiden pohjalta käytiin vahvuuskeskustelut perinteisten kehityskeskusteluiden sijaan.  Tästä kirjoittelin blogissani mm. 9.6.2022.

Syksyn aikana vahvuudet, hyvinvointi, myönteiset vuorovaikutukset, työnimu, innostuminen ym. kulkivat matkassamme koulutyön ohessa. Tämän päivän vesossa - nyt olen jo pikkasen poikki pitkän päivän jälkeen, mutta en malta olla kirjoittamatta asioita heti tuoreeltaan tänne blogiin- tutkailtiin taulukkoa opettajiemme ydinvahvuuksista. Lähes 50 open ydinvahvuuksien top3-listalla ovat rehellisyys, rakkaus ja reiluus. Juuri tällaista porukkaa erilaisin vivahtein olen saanut luotsata yli 20 vuotta! 

        Rehellisyys: Ihmiset ovat aitoja teoissaan ja tunteissaan, on tärkeää saada olla oma itsensä ja sitä arvostetaan myös muissa, ajatukset ja tunteet ilmaistaan rehellisesti ja avoimesti , toiminta on yhdenmukaista arvojen kanssa, pystytään luomaan hyviä ihmissuhteita ja sitä kautta saamaan sosiaalista tukea jne. 

        Rakkaus: Autetaan toimimaan ihmissuhteissa rakentavalla tavalla ja tekemään tarvittaessa kompromisseja, löytyy sympatiaa, suvaitsevaisuutta ja anteeksiantoa, lämmin ja välittävä tapa kohdata työkavereita ja oppilaita, humanistinen näkemys ihmisen parhaan potentiaalin  esille tuomisesta ja itsensä löytämisestä jne.

Reiluus: Kaikkia ihmisiä kohdellaan  tasapuolisesti ja pidetään jokaista ihmistä samanarvoisena, löytyy myötätuntoa, kompromisseja ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämistä sekä kykyä asettua toisen asemaan ja tarkastella asioita toisten ihmisten näkökulmasta jne (kuvaukset napattu hiukan mukaillen Sanna Wenströmin kirjasta Positiivinen johtaminen 2020).

        Vesoa jatkettiin pohtimalla omien vahvuuksien käyttöä lukuvuoden aikana: mitkä unelmasi ovat toteutuneet, mitkä vahvuutesi ovat olleet käytössä, mitä vahvuuksia haluat aktivoida, missä taidoissa olet kehittynyt, mitä tavoitteita haluat asettaa itsellesi ym. Työskentelyä jatkettiin em. pohjalta oman ryhmän (alakoulussa luokkatasoparit, yläkoulussa oppiaineet) vahvuuskartan laatimisella.

        Positiivisen johtamisen ja lisenssivalmennuksen koulutuksista monelle tutussa nelikentässä päästiin ensin pohtimaan ryhmän työtehtäviä sekä kunkin opettajan omaa innostuksen ja osaamisen tasoa. Tästä oli hyvä jatkaa keskustelua mm. siitä, miten työtä voidaan "tuunata", jotta saadaan lisää asioita innostavalle alueelle.

        

 Lähde: Kari Helin ja Sanna Wenström

        Opettajat toivovat usein mahdollisuuksia yhteiseen keskusteluun. Nyt siihen oli mahdollisuus ilman kiirettä 😊. Kannatti kyllä syödä 16 perhepizzaa ennen keskusteluja, että jaksettiin!

Hyvä elämä

Kun innostuin positiivisesta johtamisesta ja sen myötä Voimakehästä ®, en arvannut hetken kuluttua pohtivani mm. Aristoteleen, Sokrateen ja Platonin ajatuksia sekä apostoli Paavalin kirjoituksia korinttilaisille.

Koulutuksessa olen oppinut mm., että 

• Hyve (arete) ja onnellisuus (eudaimonia) on Aristoteleen etiikan teorian lähtökohtia. 
• Onnellisuus on hyvää elämää, joka perustuu hyveille.
• Hyveet ovat hyvän elämän rakennusaineksia.

Luonteenvahvuuksien juuret vaikuttavat siis olevan  todella kaukana menneisyydessä, yli 2300 vuoden päässä. Kun pohdin Petersonin ja Seligmanin luonteenvahvuusluokittelun pohjalta universaaleja hyveitäni ja niiden "alla" olevia ydinvahvuuksiani,  historian havina suorastaan " pistää hiljaiseksi". 

Aristoteleen etiikan mukaan ihminen on onnellinen eli elää hyvää elämää voidessaan toteuttaa aidosti ihmisyyteen ja kuuluvia kykyjä ja ominaisuuksia. Seligmanin (2011) mukaan vahvuuksiaan hyödyntävä ihminen on onnellinen, hyvinvoiva ja tuottelias. Mayersonin (2015) ja Niemiecin (2018) mukaan, kun ihmisellä on mahdollisuus hyödyntää erilaisia vahvuuksiaan samanaikaisesti, hän toimii voimavyöhykkeellään (power zone), joka on kukoistuksen ja hyvinvoinnin optimaalinen taso.

Päädyn suhteellisen pitkän pohdiskelun jälkeen siihen ajatukseen, että historian tunteminen edes jossain määrin tuo merkityksellisyyttä asioihin. Yritän saada päässäni hyveisiin liittyviä asioita jäsentymään. En onnistu tässä vielä kovinkaan hyvin😆. On siis tutkittava ja pohdittava lisää.

Edellisessä blogissani kirjoitin onnellisesta koulusta. Syntyykö oppilaiden onnellinen koulu heidän mielestään silloin, kun toimitaan hyveiden mukaisesti? Entä onko kasiluokkalaisten mielestä onnellinen koulu sellainen, että siellä saa olla kaikki välitunnit sisällä, saa pitää kännykkää vapaasti tunnilla tai ei ole läksyjä. Vai onko onnellinen koulu sellainen, jossa ketään ei kiusata, pidetään huolta ympäristöstä ja otetaan muut huomioon. Kaikkia näitä ja paljon monia muita asioita suuntaan ja toiseen löytyy luokkien julisteista. Onnellisuus merkitsee eri asioita eri ihmisille. Yhtä kaikki, opettajat kertoivat aiheen virittäneen hyviä keskusteluja.

Eskareiden julisteessa oli lehdestä yhdessä leikattu onnelliseksi tekeviä asioita: suloisia eläimiä ja herkullisia ruokia jne.

Onnellisuus

 Koulumme seuraavan jakson hyvinvointia lisäävä teema on onnellisuuden taidot. 

Piia- yhteisötutorimme opasti opettajat tällä kertaa matkalle kohti onnellisuutta: onnellisuusharjoituksia opettajille, tehtäviä luokkiin ym. Pikkuhiljaa pöydälleni on tulossa 31 Onnellinen koulu- julistetta😊. 

Syksyllä Helsingin kirjamessuilta mukaani tarttui Antti S. Mattilan ja Pekka Aarninsalon kirja Onnentaidot - Kohti hyvää elämää (Duodecim 2018). Löysin kirjasta tiedon, että onnellisuustutkija Sonja Lyubomirskyn " piirakkamallin" (2007) mukaisesti on arvioitu onnellisuudesta olevan n. 50% geneettisesti määrittynyt, 10% on seurausta terveydestä, rikkaudesta, ammatista, etnisestä alkuperästä, elämän tapahtumista ym. ulkoisista olosuhteista. Jäljelle jäävä 40% onnellisuudesta riippuu omasta asenteestamme, näkökulmista ja elämäntavasta. 

Koska lähes puolet onnellisuudesta riippuu meistä itsestämme, miksi emme tekisi asialle jotakin? Tämä lupaa myös hyvää, jos oikeasti haluamme lisätä onnellisuutta elämässämme vaikkapa erilaisten harjoitusten avulla. Kiitollisuusharjoituksia voi tehdä pienestikin, vaikkapa työpaikan palaverissa kertomalla muille, mistä juuri tänä aamuna olen erityisen kiitollinen. Pessimisti ei pety- asenteesta luopuminen ja optimistisen asenteen omaksuminen ei ehkä olekaan niin helppoa. Tässä voisi auttaa hyvien asioiden etsiminen elämästä ja positiivisten tavoitteiden asettaminen tulevaisuudelle. Hyvien tekojen tekemisen on todettu lisäävän onnellisuutta. Jos hyviä tekoja ei "synny automaattisesti", miksei niitäkin voisi kirjata  ylös ja luvata itselleen, että teen ainakin yhden hyvän teon päivässä. Pienelläkin teolla voi olla suuri merkitys!

Ajatukset onnellisuudesta koukuttavat. Itse ainakin haluan olla onnellinen!  Ehkä se on helpompaa maassa, joka on YK:n onnellisuusraportin mukaan ollut jo 5 vuotta peräkkäin maailman onnellisin. 

Aureettinen psykologia - En ollut ennen kuullutkaan!

Olen vuosikymmenet tehnyt työtäni ja yrittänyt kehittyä siinä. Nyt, kun olen  hypännyt itseni ja työni kehittämiseen  aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin, huomaan, että olen aikamoisen pihalla monista teoreettisista jutuista. Urani alkuvaiheessa kaikenlaiset teoriat olivat toki muistissa, mutta enpä muista, missä määrin niitä on osannut hyödyntää arjen työssä. 

Olin viime viikon torstaina ensimmäisen kerran positiivisen johtamisen verkoston aamukahvilla Zoomissa. Tony Dunderfeltia oli kuuntelemassa jossain vaiheessa lähes 80 positiivista johtajaa 😊 .

Dunderfelt toi itselleni uudella tavalla  esille  mielen ja psyyken ulottuvuuksia. Hänen kehittämässään aureettisessa psykologiassa (holistinen, kokonaisvaltainen ihmiskäsitys) tavoitteena on psykologisen ymmärryksen lisääminen ja uusien terapeuttisten käytäntöjen lisääminen. Dunderfeltin mukaan aureettisuus on kullanarvoista (AU), dynaamista elävyyttä (R) ja eettistä (EETTINEN). Eettisyys on kyky etsiä kuhunkin tilanteeseen oikeudenmukainen ja vastuullinen ratkaisu.

Aureettisuus on sisäistä viisautta, joka  auttaa ihmistä selviytymään elämässään. Täytyy tunnustaa, että en ihan vielä päässyt sisälle tähän juttuun. Joku Zoomissa linjoilla ollut linkitti aureettisuuden vahvuuksiin ja Voimakehään ®.  (Mukavaa olla nykyään useinkin tilanteissa, joissa viisaat ihmiset tuovat asioita esille- näistä oppii itsekin 👍) .

Yksinkertaisesti ajatellen, jos luonteenvahvuuteni kuvaavat sisäisiä viisauksiani, voisin kyllä allekirjoittaa sen, että ne oikeasti auttavat elämässä selviytymisessä. Ystävällisyys, reiluus, toiveikkuus, johtajuus ym. antavat pelimerkkejä ihmisten kanssa toimimiseen. Positiivisuus elämässä lisää hyvinvointia ja onnellisuutta, jolloin monetkaan asiat eivät tunnu ylitsepääsemättömiltä.

Innolla vaan kohti ulkoisia ja sisäisiä viisauksia. Ainakin tulee asioita pohdiskeltua nykyään enemmän kuin ennen 💟.

Lähde: Tony Dunderfelt pojo- verkoston aamukahvilla (kirja Valoisaksi. Henkisen psykologian opas)

Mentorikoulutus

Odotus palkittiin! Voimakehä®mentorivalmennus alkoi toissapäivänä. Vuoden mittainen yhteinen matka Sannan (Wenström), Lauran (Paaso) ja kolmen lisenssivalmentajakollegan kanssa alkoi odottavassa ja innostuneessa ilmapiirissä. 

Poreilua-blogini syntyi lokakuussa 2021 oppimispäiväkirjaksi positiivisen johtamisen koulutukseen. Nyt tekstini toimivat jälleen oppimispäiväkirjana mentoriopinnossa. Edelleen katselen työtäni ja uuden oppimista mahdollisimman paljon positiivisen johtamisen ja Voimakehän®silmälasien läpi.

Lokakuussa 2021 tein ensimmäisen laajaan vahvuuskäsitykseen perustuvan Voimakehä®karttani. Hienosäätöä on reilun vuoden aikana tullut tehtyä, mutta aika lailla "listat" ovat pysyneet samoina. Vahvuuksien tarkastelu on auttanut minua ymmärtämään monia asioita itsessäni. Toki myös muiden ihmisten vahvuuksiin tulee eri lailla nykyään kiinnitettyä huomiota. Hyvä juttu on erityisesti se, että nykyisin pyrin myös ohjaamaan opettajia omien vahvuuksiensa käyttämiseen. 

Aloitimme mentorikoulutuksen pohtimalla "Uuden vuoden Voimakehää®".

• Luonteenvahvuuksistani toiveikkuus on ollut viimeisen vuoden aikana erityisen tärkeä. Toiveikkuudella on ollut selkeä vaikutus jaksamiseen kaikissa koulun haasteissa: korona, sota Euroopassa, energiakriisi, koulumme liikuntatilojen ja kuvataideluokkien käyttökiellot ym. 
• Olen onnistunut innostamaan ja kannustamaan toisia uusissa jutuissa (Kyvykkyydet).
• Olen kehittänyt positiivisista johtamista itsessäni ja työyhteisössäni (Taidot ja osaaminen).
• Olen saanut panostaa positiiviseen johtamiseen ja työyhteisön kehittämiseen. Vuoteen mahtuu innostavia koulutuksia, hienosti mukaan asioihin lähtevä työyhteisö jne. (Kiinnostuksen kohteet)
• Perhe on ehdottomasti "ykkösarvo", mutta jatkuva oppiminen on viimeisen vuoden aikana tullut entistä tärkeämmäksi. Tämän oivalluksen toivon myös työyhteisön jäsenille ja oppilaille (Arvot).
• Minulla on sellainen tunne, että olen saanut hyödyntää osaamistani ja vahvuuksiani omassa työssäni. Eipä tämä onnistuisi ilman työyhteisön tai esihenkilön tukea (Resurssit).

Mitä oikein on tapahtunut?

 

12.1.2023 Hesarin juttu alkoi toteamuksella, että suomalaisten oppimistulokset huononevat, mutta kukaan ei tunnu tietävän, miksi. Ministeriön katsauksen mukaan mahdollisia selityksiä voivat olla 1990-luvulla alkanut rahoituksen vähentyminen ja sosioekonomisten erojen kasvu.

Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aron mukaan esim. opettajien vähentämisellä on vaikutusta oppimistuloksiin. Hän peräänkuuluttaa myös opettajien ja rehtorin työhyvinvointia. Motivoitunut opettaja motivoi oppilaita.

Salmela- Aron mukaan usein unohtuu, kuinka suuri vaikutus lasten ja nuorten hyvinvoinnilla on  oppimistuloksiin.

Ihmettelen otsikon kaltaisia lausahduksia. Jos valtakunnan tasolla kukaan ei "tunnu tietävän", mitä kouluissa on tapahtunut, pitäisiköhän jonkun tulla kouluihin katsomaan ja oikeasti kuuntelemaan opettajia, rehtoreita ja oppilaita. Asia saattaisi selvitä!

Olen ollut opetussuunnitelmatyössä mukana usealla eri vuosikymmenellä. Ops on meitä ohjaava normi ja sen pitäisi taata kaikille  yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen.  Oppimistulosten huonontuminen pistää väkisinkin pohtimaan, onko opetussuunnitelmaperusteissa oltu liian optimistisia oppilaiden taitoihin ottaa vastuuta omasta oppimisestaan tai opettajien taitoihin ohjata oppilasta "nykyopsin hengessä". En tunne opettajankoulutusta lainkaan, mutta mielenkiintoni on herännyt.

Olen samaa mieltä Salmela-Aron kanssa hyvinvoinnin vaikutuksesta oppimistuloksiin. Asia on yksi tärkeimmistä oivalluksista lasten ja nuorten koulunkäyntiä pohdittaessa eikä asian huomioiminen vaadi kuin maalaisjärjen käyttöä tai vaihtoehtoisesti erilaisten tutkimustulosten tarkastelua. 

Koronan vaikutukset koulunkäyntiin ja perheiden toimeentuloon, sota Euroopassa, Kouvolassa opettajien lomautukset, hyytävä pula koulupsykologeista, julkisen terveydenhoidon ja lastensuojelun resurssipula jne. Jos verrataan tilannetta vaikkapa 10 vuotta taaksepäin, en muista mitään näin "raflaavaa".  

Hyvinvointi on varmaan tällä hetkellä muotisana ja sitä tuodaan esille "joka tuutista". Selkeästi olen  kuitenkin huomannut, että tällä "vanhalla tutulla" on monia eri mahdollisuuksia vaikuttaa. Hyvinvoinnista voidaan puhua niin, että se on vain sanahelinää tai hyvinvoinnin eteen voidaan oikeasti tehdä työtä. Omille kasvoille ensin happinaamari, jotta sen voi laittaa sen jälkeen toiselle 😊.

Koulun hyvinvointisuunnitelma

Minulla on töissä arjen keskellä erilaisia tapoja rentoutua ja ladata akkuja. Tässä akkujen lataamisessa on välillä työkaluna erilaisten suunnitelmien ja prosessikuvausten laatiminen.

Marraskuun "projektini" oli koulun hyvinvointisuunnitelman kasaaminen eli halusin kirjata ylös kaikkia  niitä asioita ja tapoja, joilla  tuemme hyvinvointia meidän koulussamme. Tekstejä pitkin matkaa kommentoivat mm. yhteisöllisen oppilashuoltoryhmät jäsenet. 

Ei liene yllätys, että lähdin liikkeelle Wemströmin Sannan kirjasta napatuista pedagogisen hyvinvoinnin osatekijöistä: henkilöstön työhyvinvoinnista, opiskelijoiden hyvinvoinnista ja oppimisesta. Kaiken keskiössä tärkeänä asiana vuorovaikutus.

"Pedagoginen hyvinvointi on kaikkien koulussa toimivien aikuisten asia.". Hyvinvointisuunnitelmamme ensimmäisenä "palikkana" on henkilöstön hyvinvointi: Hyvinvoivilla opettajilla on hyvinvoivia oppilaita! Hyvänä taustana tässä kohtaa toimii positiivisen johtamisen PRIDE-teoria.

Oppilaiden hyvinvoinnin kuvaukseen otin lähtökohdaksi opetussuunnitelman - tottakai.

”Eskolanmäen koulun tavoitteena on rakentaa yhdessä koulussa toimivien lasten, nuorten ja aikuisten kanssa oppimista ja hyvää kasvua tukeva yhteisö. Koulun toimintakulttuurin punaisena lankana on pyrkimys etsiä ja löytää oppilaiden vahvuuksia sekä tukea oppilaita omien vahvuuksien hyödyntämisessä. ”

Monialainen oppimiskokonaisuus "Hyvinvointia lisäämässä" pitää asian vireillä koulun arjessa, oppilashuoltohenkilöstö ja koulunuorisotyöntekijä tuovat omat panoksensa hyvinvointiin, samoin KiVa-toiminta, verkostot, tukioppilaat, oppilaskunta jne.

Koulumme liikuntatiimi yhteisötutor- Suvin johdolla tuo hyvinvointiin liikuntanäkökulman, taideterapiaa opiskelevan opettajan projektit lisäävät hyvinvointia taiteen keinoin. Eikä hyvinvointia voisi kuvitellakaan ilman siivoojien ja keittiöhenkilökunnan panosta.

Kun tuetaan oppimista, tuetaan myös oppilaan hyvinvointia! Kivijalkana oppimisen tukemiselle opettajien ja koulunkäynninohjaajien vankan ja ammattitaitoisen työn lisäksi on erityisopetus, oppilaanohjaus ja S2-opetus.

Koulumme hyvinvointisuunnitelman pääsee kurkkaamaan Pedanet-sivuiltamme:

Hyvinvointisuunnitelma

Eipä siis mitään sellaista, mitä ei tapahtuisi muissakin kouluissa 😊. Monissa varmaan asioita tehdään moninverroin hienommin.

Asioiden ylös kirjaaminen ja nähtäväksi tekeminen on kuitenkin itselleni tärkeää. Pidän tärkeänä myös sitä, että henkilökunta ja oppilaat vanhempineen tiedostavat, että oppilaista ja heidän hyvinvoinnistaan sekä oppimisestaan oikeasti välitetään. Tällä työllä on suunta ja selkeät tavoitteet.

Tätä kohti:

Ekaluokkalainen: ”Hyvinvointia on, että ympäristö on hyvä. Kukaan ei tee pahaa ja jokaisella on hyvä siellä, missä on.”