Voimakehä®- tutuksi!

 

 600 Voimakehä®-korttia odotti syksyisenä aamuna koulumme fysiikan luokan pöydillä kahta perusopetuksemme hanketyöntekijää. Kati ja Maija tulivat tilanteeseen innostuneella, avoimella asenteella. 

Voimakehä ®-tutuksi- tutustumiskoulutuksen tavoitteena on tutustuttaa osallistujat voimakehän taustaan ja mahdollisuuksiin sekä antaa oma kokemus voimakehän rakentamisesta (Lähde: Vahvuuttamo Oy, voimakehä.info).

Kävimme alkuun läpi yhdessä vahvuuksien tunnistamista, laajan vahvuusnäkemyksen osa-alueita (resurssit, arvot, taidot ja osaaminen, kyvykkyydet, kiinnostuksset ja luonteenvahvuudet), voimakehän ®- teorian, ajattelun- ja työkalun soveltamista sekä sitä, mitä tarkoittaa, kun ihminen toimii omalla "voimavyöhykkellään" (Niemiec, 2018;  Mayerson , 2015).

Riittävän pitkä aika korttien kanssa toimimiseen loi Katin ja Maijan mielestä levollisen, rauhallisen ja kivan tunnelman. Ensin iso kasa kortteja käteen ja sen jälkeen ohjeen mukaan karsien 3-7 vahvuutta alustalle. Kati ja Maija toivat esille sen, että kortit olivat tosi kivat ja hyvät ja niiden avulla asiat avautuvat ja konkretisoituvat. 

Kortit löysivät pohdintojen jälkeen paikkansa. 

Omien vahvuuksien punaiset langat ( Sanna Wenström: Kaikilla vahvuuksilla 2022, s. 172) eli vahvuuksien lajien linkittyminen toisiinsa voimakehällä,  alkoivat todella luontevasti rakentua pöydälle. Hetken työskentelyn jälkeen sekä Katin että Maijan  kaikki kortit olivat löytäneet paikkansa omissa, toisiinsa linkittyvissä ryhmissä. Olen parin viime vuoden aikana saanut tutustua hanketyön ohessa näihin upeisiin naisiin, joiden aitous näkyy voimakehää rakentaessakin. 

Kati ja Maija pohtivat tapaamisemme lopuksi, että tuttuus auttoi olemaan aito ja rehellinen. Myös valmentajan tuttuus vaikutti siihen, että ei jännittänyt. Heidän mielestään pienessä porukassa työskentely  oli plussaa. 

Työskentelystämme jäi meille kaikille kolmelle hyvä mieli 😍. Se ilahdutti ja rohkaisee minua tutustuttamaan muitakin omiin vahvuuksiin!

Kiinnostuksen laarini

Voimakehä®mentorivalmennuksessa pohdimme muutama viikko sitten kiinnostuksia. Tehtävänä oli mm. omien  kiinnostuksen tutkailu  Kiinnostusten laarit- harjoituksen avulla. Ohjeet ja vinkit tehtävään löytyvät Sanna Wenströmin Kaikilla vahvuuksilla- kirjasta ( 2022, PS-KUSTANNUS).

Taitaa johtua tästä kovin helposti innostuvasta  luonteenlaadustani, että kiinnostuksen kohteita löytyy helposti. Kiinnostusten laarin kolme osaa, orastavat, toteutuvat  ja uinuvat kiinnostukset, liittyvät eri vaiheisiin elämäni varrella. 

Uinuvista kiinnostuksistani löytyy tanssi, joka on ollut vuosien mittaan ainut liikunnallinen kiinnostuksen kohteeni. Esimerkiksi bailatino- tunnit voisivat olla se, jonka aktivoimista voisin yrittää. Paritanssikin kiinnostaisi, mutta eipä taida täältä kotoa löytyä tanssista innostuvaa toista puoliskoa. Olen ollut vuosia kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja vaikuttamisesta. Tämän kiinnostuksen herättäminen saa varmaan odottaa pitkään. Tosin never say never 😀.

Tällä hetkellä toteutuvien kiinnostuksen top 5 - listallani on opettaminen ja ennen kaikkea kouluttaminen, erilaiset kehittämistehtävät, hyvinvoinnin edistäminen työssä, kirjoittaminen sekä sokerina pohjalla murhat englantilaisissa pikkukylissä. Hyvä tapa rentoutua: Midsomerin murha ja sukan kutominen.

Orastavien kiinnostusteni punainen lanka on  yrittäjyyteen liittyvät asiat. Ehkä oma yritys on totta viimeistään vuoden vaihtumisen jälkeen 😏. Tulevaisuudessa annan toivottavasti orastavalle kiinnostukselleni mahdollisuuden kasvaa ja toteutan haaveeni ohjata ja kouluttaa aikuisia ja työyhteisöjä.

Tähän kohtaan ylpeän mummin juttu 💕: Olen siinä onnellisessa tilanteessa, että minulla on kolme ihanaa lapsenlasta. 15-, 10- ja 5-vuotiaiden tyttöjen kiinnostumista eri asioista on upeaa seurata. Viimeisin kiinnostuksen kohde on keskimmäisellä, joka on löytänyt tänä syksynä kontrabasson soiton. Samainen taituri soittaa nokkahuilua ja pelaa jalkapalloa.  Lisäksi pianonsoitto, sulkapallo, kerhon vetäminen ja pienimmällä baletti ovat kiinnostuksia, jotka varmasti suuntaavat muiden vahvuuksien käyttöä.

Seuraavaksi teen VIA- kartoituksen ja tutkailen, onko  kiinnostusten pohtiminen mahdollisesti vaikuttanut siihen, että jotkut luonteenvahvuuteni  ovat " aktivoituneet".

Tein:  

Uteliaisuus tulee listalla kuudentena rehellisyyden, ystävällisyyden, rakkauden, kiitollisuuden ja reiluuden jälkeen 👍. 

Toteemieläimiä

Keväällä opepalaverissa sovittiin tämän lukuvuoden "teemaksi" Myönteinen vuorovaikutus työyhteisössä (Blogikirjoitus 11.5.23).

Mentorivalmennuksen "kesäläksynä" luin Liisa Keltikangas- Järvisen kirjan Temperamentti, stressi ja elämänhallinta ( WSOY 2008). Jostain syystä tuo kirja on minulta jäänyt lukematta aikaisemmin. Toisaalta hyvä niin, sillä nyt pääsin herkuttelemaan kirjan teksteillä ihan eri lailla, mitä olisin  tehnyt 20 vuotta sitten.

Jo ensimmäistä lukua lukiessani aloin pohtia itseäni ja työyhteisöäni ja tämä jatkui viimeiselle sivulle asti. Kirjassa kuvattujen yksilöllisten piirteiden perusteella osaisin esimerkiksi laittaa nimilappuja kohtiin, jossa kuvataan ihmisten saapumista ja istumista työpöydän ääreen. Muistan myös äitini kertoneen, että koulussa, rippikirkossa tai kuoron konsertissa olin se , joka pyöri ympäri penkissä. Tässä kyllä temperamenttipiirteiden pysyvyys tulee todistettua: toimin edelleen näin, vaikka usein sinnikkäästi yritänkin toimia toisin 😅.  

Keltikangas- Järvisen mukaan temperamentin tunteminen auttaa ihmistä ymmärtämään, mitä asioita hän v0i itsessään muuttaa ja mitkä hän joutuu vain hyväksymään. Asioiden hyväksymisessä auttaa ympäristön tuki ja ymmärrys siitä, että olemme erilaisia. 

Jotta pystymme entistä enemmän lisäämään myönteistä vuorovaikutusta työyhteisössämme, haluan lähteä pohtimaan Keltikangas-Järvisen kirjassa olevaa ajatusta, että mikään temperamentti ei ole sinänsä hyvä tai huono. Kysymys on siitä, mitä ympäristö suvaitsee tai odottaa. 

Tutkimme kouluvuoden aloitusvesossa temperamenttipiirteitämme toteemieläinten avulla. Koululaisille tehty juttu, mutta toimi aikuistenkin kanssa (Toteemieläin).

Ryhmät tekivät tehtävää hiukan eri lailla: osa ryhmistä pohti vain omia, osa myös ryhmän jäsenten toteemieläimiä. Tätä tehtävää on koulussamme käytetty ainakin opo-tunneilla yläkoulussa sekä nelosluokalla. Jokusen kerran on aiheesta käyty keskustelua myös veson jälkeen. Tämä on minusta aina mukava juttu 😊.

Tällä viikolla henkilökunnan palaverissa palattiin aiheeseen. Työyhteisössä on lisäkseni kaksi muutakin sähäkkää kärppää!

Muutama nosto Keltikangas- Järviseltä koko porukalle ajatuksiin muhimaan ja lisäämään ymmärrystä ja sitä kautta lisäämään toivottavasti myös myönteistä vuorovaikutusta:

• Tärkeintä on, että ihmisten annetaan olla aidosti omanlaisiansa ja keskitytään ydinasiaan, työhön ja tuloksiin
• Ei luoda sääntöjä siitä, millä tyylillä työ täytyy tehdä ja asiat ratkaista.
• Ei tuoda työpaikalle ylimääräisiä paineita siitä, minkälaisia sosiaalisia yhteisöjä työpaikkojen tulisi muodostaa.
• Riittää, kun työntekijät tekevät työnsä ja käyttäytyvät hyvin toisiaan kohtaan, muun he saavat itse valita.

Luin kirjan e-kirjana ja tänään posti toi "oikean kirjan". Eli uudelleen lukemaan 👍.

Koululla opehuoneen ovesta piti poistaa entisiä juttuja, jotta uusia sain tilalle.

Koko vuosi hyviä tekoja

Olen aikaisemmin kirjoitellut blogissani juttuja siitä, miten lisäämme sekä henkilökunnan että oppilaiden hyvinvointia. Tälle lukuvuodelle halusimme  vahvistaa arkeen suoraan liittyviä asioita eli hyvien tekojen tekemistä. Toisten huomioiminen, hyvät tavat erilaisissa tilanteissa lisäävät positiivisuutta ja hyvää mieltä yhteisössä ja  ovat hyvä keino lisätä hyvinvointia. 

Tulemme jälleen pohtimaan asioita viidessä jaksossa. Oppilaskunnan hallitus pureskeli asiaa jo keväällä ja antoi vinkkejä, miten luokat voivat ottaa asioita haltuunsa.

Ensimmäinen jakso pyörähti käyntiin toissapäivänä koulun alkaessa. Jakson aikana tehdään hyviä tekoja luokassa. Kaikille yhteisenä tavoitteena on tervehtiminen ja lisäksi jokainen koulumme 32 luokasta asettaa itselleen kaksi muuta tavoitetta, joihin pyritään tekemällä hyvää. Lukuvuoden aikana  tavoitteet asetetaan ja niitä arvioidaan "Hyvien tekojen passissa".

Me koulun aikuiset saimme jakson alussa jälleen valmennusta positiivisen psykologian asiantuntijaope  Piialta. Ajatukset psykologisesta turvallisuudesta ovat hyvänä pohjana niin oppilaiden kanssa kuin aikuisten työyhteisössä.

Voimakehäprofilointi™

Uuden oppiminen ja oman osaamisen vahvistaminen innostaa ja antaa voimaa arkeen. Voimakehä®mentorivalmennus  on kohta puolessa välissä ja tähän väliin sopi erinomaisesti se, että osallistuin henkilökohtaiseen ohjaukseen, joka antaa minulle oikeudet tehdä voimakehäprofilointeja™. 

Ohjauksessa kävimme läpi vahvuuksiani vahvuuden laji kerrallaan alkaen luonteenvahvuuksista. Vaikka olen kohta kahden vuoden ajan enemmän tai vähemmän pohtinut näitä juttuja, keskustelu avasi monia asioita omaan toimintaani ja elämääni liittyen. Pidin erityisesti siitä, miten eri vahvuuden lajeja peilattiin luonteenvahvuuksiin. Sain monta hyvää rautaisen ammattilaisen  vinkkiä, joita voin toteuttaa omassa työssäni.

On mukava olla sertifioitunut voimakehä®lisenssivalmentaja. Kuulostaa tosi hienolta 😏. Täältä lisätietoa: https://voimakeha.info/voimakehaprofilointi.html

Vahvuuksien viidakossa

 Pari viikkoa sitten tulevien eskareitten ja ekaluokkalaisten  vanhemmat pohtivat lastensa vahvuuksia. Tänään tulevat seiskaluokkalaiset tekivät tuttuja vahvuukäsiä, joista tukioppilaat kasasivat vahvuustauluja. Vahvuuksia on siis riittänyt😊

Vahvuuksia on pohdittu jo useana vuonna tulevienkin seiskojen kanssa näin toukokuussa. Erityisesti minua ilahdutti tänään, kun  8. luokkalainen tukioppilas seuratessaan nuorempiensa toimintaa kehui, että "nämähän keksivät noita vahvuuksia tosi hyvin - paljon paremminkin kuin me viime vuonna". Puolet oppilaista tulee omasta koulustamme, puolet eri  puolelta Kouvolaa. Toki valtaosa muualta tulevista tulee lähikouluista, mutta erikoisluokkamme ilmaisutaito ja hitech (luonnontieteet, matem. englanti) houkuttavat oppilaita bussimatkojenkin takaa. 

Meidän koulumme vahvuuskäsistä olen kirjoittanut blogissakin eli niitä on tehty sadoittain. Ehkäpä muuallakin vahvuudet ovat olleet entistä enemmän esillä viime vuonna perusopetuksen positiivisen johtamisen hankkeen myötä. Siltä ainakin vaikutti 👍.

Pohdittiin lasten kanssa myös sitä, miksi näitä vahvuuksia oikein tuodaan esille:  kaikilla meillä on vahvuuksia, vahvuuksia vahvistamalla vähennetään heikkouksia ja vahvuudet auttavat meitä innostumaan oppimisesta.

Vanhempainillassa äidit ja isät tutkivat oman lapsensa luokan "vahvuustaulua". Tuntui olevan mielenkiintoista 😊.

Kohti uutta positiivista lukuvuotta

 Parin edellisen lukuvuoden aikana olemme PRIDE-teorian (Wenströn 2020, Cheung 2014) hengessä 

• käyneet läpi myönteisiä käytänteitä arjessa, hyvien ja myönteisten asioiden huomaamista , työnimua ja innostusta (P), 
• pohdittu, millainen on hyvä työyhteisö, käyty keskusteluja Yhteispelin Huoltamoissa (R)
• pohdittu vahvuuksia innostuksen, motivaation ja hyvinvoinnin lähteenä, laadittu voimakehä®karttoja, käyty vahvuuskeskusteluja, kartoitettu tiimien vahvuuksia ja tutkittu osaamista ja taitoja sekä työn tuunaamista(I)
• katsottu asioita positiivisten silmälasien läpi (D)
• pohdiskeltu myönteisiä tunteita ja niiden vahvistamista, mietitty avuliaisuutta, negatiivisten tunteiden käsittelyä, kiitollisuutta ja työssä koettuja tunteita ja myönteistä vuorovaikutusta työyhteisössä (E)

Mitä nyt tästä eteenpäin? Heitin ajatuksen koulumme johtotiimille, sillä eihän tätä tähän jätetä 😏. Yksinkertainen, mutta mielestäni timattinen idea tuli johtotiimin jäseneltä: porukat keskustelemaan käsitellyistä aiheista niin, että pinkit post it- laput viedään niiden teemojen alle, joista halutaan lisää tietoa tai pohdiskelua, keltaiset laput aiheisiin, jotka tällä erää on käsitelty. Vihreille post it- lapuille kirjataan keskusteluryhmien ideoita / toiveita hyvinvoinnin kehittämiseksi.

Ripustin kokouspaikkaruokalamme seinälle jokaisen yllä luettelemani teeman erillisillä lapuilla. Puoli tuntia vilkasta keskustelua ja post it- laput löysivät paikkansa.

Mielipiteitä on tottakai monia ja laputtelu hiukan hajosi. Selkeästi eniten pinkkejä lappuja kasautui myönteiseen  vuorovaikutukseen työyhteisössä. JES! 

Ilman myönteistä vuorovaikutusta on aika onttoa puhua esimerkiksi työyhteisön kehittämisestä tai työyhteisön kannustavasta ja positiivisesta ilmapiiristä.

Olin ilahtunut vihreiden post it-lappujen määrästä. Niissä tarve avoimille keskusteluille eri muodoissaan oli kirjattu suurimpaan osaan lappuja. Toiveen toteutuminen, kun puhutaan myönteisestä vuorovaikutuksesta , edellyttää keskustelua. Tämän mahdollistaminen ja siihen johdattaminen on oman työni näkökulmasta tärkeää.

Olipa joku ryhmä kirjoittanut, että positiivisessa pedagogiikassa saattaa piillä vaara, että ongelmiin ja haasteisiin ei välttämättä tartuta. Totta tämäkin! Ehkä kuitenkin negatiivisten asioiden ratkaisu voi löytyä positiivisen toiminnan kautta.