Hyvinvointia lisäämässä

Kouvolan kouluissa on tästä syksystä alkaen ollut yhteisö - ja digitutoreita. Koulumme on sen verran iso, että opettajista kaksi toimii yhteisötutoreina (lisäksi kaksi digitutoria). Suvi-yhteisötutorin vastuulla on  oppilaiden liikkumiseen ja mm. välituntitoimintaan liittyviä asioita. Apunaan hänellä on tiimi, joka koostuu neljästä opettajasta.

Piia-yhteisötutorimme vastuulla on monialaisen oppimiskokonaisuuden "Hyvinvointia lisäämässä"ideointi ja organisointi. Yhteisötutorina toimiva Piia Rämä, josta olen blogissani aikaisemminkin jo kirjoittanut, on positiivisen psykologian asiantuntija. Hän on myös huippu työpari itselleni, kun luotsaamme työyhteisöämme kohti entistä myönteisempiä ja positiivisempia toimintatapoja.

Tänään saimme aamulla koko opejoukon kanssa nautiskella Piian ajatuksista ja johdattelusta kohti yhteisiä tavoitteitamme. Jokaisen MOK-jakson teema tulee sisältämään aiheeseen liittyvän infon lisäksi tehtäviä oppilaille sekä opettajille. Oppilaiden osuudessa kukin jakso aloitetaan koko luokan ohjatulla, yhteisellä tekemisellä ja jatketaan koulunuorisotyötekijän antamalla tehtävällä. Lisäksi oppilaat saavat myös tehtävän, jonka he voivat tehdä itsenäisesti kotona tai koulussa.

Piia on luvannut tehdä koosteita yhdessä tehdyistä jutuista: hyvinvointia voidaan lisätä myös jakamalla hyviä, innostavia asioita toisillemme. 

Opettajille kohdistetun infon ja pienten tehtävien tarkoituksena on lisätä kunkin omaa hyvinvointia. Hyvinvoivilla opettajilla on hyvinvoivia oppilaita😊. Jokainen voi lähteä mukaan oman jaksamisensa ja innostuksensa mukaan. 

Kiitos Piian, oma työpäiväni lähti todella hyvällä mielellä liikkeelle. Positiivinen vire säilyi koko päivän ajan, vaikka asiat ja tilanteet reksin työssä ovatkin välillä haasteisia eivätkä aina kovin mukaviakaan. 

Kannattaa napata hyviä asioita ympäriltään. Ne voimaannuttavat kummasti arjessa. Tätä toivoisi muillekin!

Kuva: Piia Rämä

Myönteisillä ihmissuhteilla kohti uutta lukuvuotta

Viime lukuvuoden aikana työssämme kulki mukana positiivisen johtamisen PRIDE-teorian (Cheung, Wenström) eri osa-alueet: myönteiset tunteet ja ilmapiiri, vuorovaikutus ja yhteistyö, vahvuudet, myönteiset käytänteet ja positiivinen johtaminen.

Kovin syvällisesti ei asioihin vielä pureuduttu, mutta tärkeitä asioita nostettiin esille opepalavereissa, vesoissa ja kehityskeskusteluissa.

Pieniä nostoja, ajatusten herättelyä ja keskustelun virittelyä ym.

Uusi lukuvuosi aloitettiin pohtimalla vesossa myönteistä vuorovaikutusta työyhteisössä. Nimenomaan sitä, miten myönteiset ihmissuhteet lisäävät hyvinvointia. 

Pohjana työskentelyllemme oli Cameronin ja kumppaneiden (2011) tutkimuksen vuorovaikutuskäytänteet: välittäminen, myötätunto, anteeksianto, inspiraatio ja arvostaminen. Cameroniin törmäsin itse Sanna W:n  positiivisen johtamisen koulutuksessa.

Koronarajoitusten purkautuminen mahdollisti pitkästä aikaa sen, että ruokalamme täyttyi keskustelusta ja puheensorinasta. Työyhteisömme on loistava porukka keskustelemaan asioista! 

Ryhmien pohdinnat on koottu yhteen. Seuraavissa opepalavereissa asioita nostetaan esille, muistutellaan toinen toisillemme, millaisilla konkreettisilla toimilla voimme edistää myönteisiä ihmissuhteita. Esimerkiksi tärkeä esille noussut asia välittämisestä puhuttaessa oli se, että tervehditään toisiamme. Ei mitään rakettitiedettä, vaan yksinkertaista toisen huomioimista.

Dreaming

Reilusti yli 20 vuotta sitten osallistuin Ponnahduslauta- nimiseen naisten kehitysohjelmaan (alkup. Liz Willis ja Jenny Daisley). Koulutuksessa täytettiin lähipäivien välillä muutaman kuukauden ajan työkirjaa - tehtiin matka omaan itseen sekä omaan työhön: pohdiskelua siitä, kuka olen ja mihin olen menossa.

Ponnahduslaudan teemoja olivat tunne itsesi, mitä sinulla jo on, mistä löydät tukea, päämääriesi asettaminen, mistä saat tietoa, sinä ja jämäkkyys, jämäkkyyden käyttäminen myönteisesti, enemmän energiaa- vähemmän ahdistusta, imagosi muokkaaminen, soita omaa torveasi, näin onnistut sekä  henkilökohtainen voimavarapankkisi.

Muutaman kuukauden prosessi oli oman työn kehittymisen kannalta hyödyllinen. 1990- luvulla ei niinkään puhuttu vahvuuksista, mutta perusajatukset olivat hyvin samankaltaisia kuin nykyisinkin. Vuosikymmenten aikana olen toistuvasti käyttänyt eri yhteyksissä Ponnahduslaudassa sisäistämääni ajatusta: It´s easier to reach the goal, if you know what it is.

Päämäärien asettaminen auttaa suunnittelemaan tekemisiämme, tekemään tavoitteitamme tukevia valintoja sekä ennen kaikkea oppimaan uutta ja vahvistamaan omia vahvuuksiamme. 

Olen halunnut työssäni rohkaista lapsia ja nuoria asettamaan itselleen päämääriä. Niissä on se hyvä puoli, että niitä voi myös tarpeen tulleen muuttaa 😊.

Päämäärien asettamista vai unelmointia?  Jos meillä on unelmia, joita kohti ponnistelemme, saamme siitä myös voimaa. Ainakin itsestäni tuntuu siltä. Omat työhöni nyt ja tulevaisuudessa liittyvät unelmat kumpuavat tällä hetkellä vahvasti positiivisesta johtajuudesta ja Voimakehästä ®. 

Kirjoitin toukokuussa blogissa koulumme monialaisesta oppimiskokonaisuudesta, jonka avulla ollaan lisäämässä hyvinvointia. Oppilaiden valitsema ensimmäinen teema on unelmointi. Lukuvuoden alkaessa luokissa pohdittiin omia unelmia sekä tehtiin unelmien "bucket listeja". 

Eskarit, tokaluokkalaiset ja ysit.....

Pitänee tehdä itsekin oma bucket list 👍

Kaikilla vahvuuksilla

Olin huhtikuussa Zoomissa paikalla, kun Sanna Wenström kertoi Kaikilla vahvuuksilla kirjastaan. Hankin itselleni kirjan heti sen ilmestyttyä, mutta vain selailin sitä keväällä pikaisesti kaiken kiireen keskellä. Kesällä oli mukava mökin terassilla istua rauhassa ja  paneutua kirjaan. 

Kaikilla vahvuuksilla on opas laajan vahvuusnäkemyksen  käyttöön opetuksessa. Opetus on työssäni kovin vähäistä. Olenkin perehtynyt pikku hiljaa vahvuuksiin ja voimakehään ennen kaikkea työyhteisön kehittämisen näkökulmasta. Oman työyhteisön kanssa asioita pohdiskellen PRIDE- teoria ja Voimakehä Ⓡ tulevat tutummiksi. Kaikilla vahvuuksilla - kirjan 1.osa on mielestäni  selkeä ja napakka tietopaketti, jonka lukemalla saa selkeän käsityksen siitä, mistä tässä kaikessa on kysymys. Mukana on sopiva annos teoriaa 😏. Hyvä paketti omaan työhöni.

Kirjan toista osaa lukiessani olin tosi ylpeä - ja syystä. Koulumme oppilaanohjaaja Tanja on kirjoittanut kirjaan luvun voimakehätyöskentelyn tavoista yläkoulun oppilaanohjauksessa. On hienoa, että Tanjan kirjoitus on Sannan kirjassa, mutta vieläkin hienompaa on se, että asiat, joita luvussa kuvataan, oikeasti tapahtuvat meidän koulussamme. Varmasti omien vahvuuksien löytäminen ja niiden vahvistaminen auttavat nuoria löytämään itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan ja sitä kautta ammatin. Huippua!

Kirjan lopussa otetaan omia vahvuuksia käyttöön. Tässä on itse kullekin työsarkaa. Ollaan sen verran laajan asian äärellä, että opittavaa kyllä riittää.

Kaikilla vahvuuksilla- kirja kiinnosti erityisesti myös 3-vuotiasta tyttärentytärtäni:

"Mummi, saanko piirtää kirjaasi prinsessan?"

Prinsessan kuva koristaa nyt kirjaani ja vahvistaa kiitollisuuden luonteenvahvuutta itsessäni.

 

Bingo!

Kesäloma takana! 

Pelattiin opettajien kanssa vesopäivän virkistykseksi luonteenvahvuusbingoa. Viime keväisten kehityskeskustelujen jäljiltä jokaisen luonteenvahvuudet olivat tiedossa ja muistissa - ainakin osittain. Ruokalan seinältä, jonne saatoimme vihdoin parin  koronavuoden jälkeen kokoontua, saattoi palautella mieleen omia vahvuuksiaan ja syksyllä "taloon" tulleet saattoivat bongata itselleen omat luonteenvahvuutensa.

Pelin edetessä neljällä omalla vahvuudella sai bingon ja tietenkin palkinnon: ei kahvipaketteja, kuten bingossa ennen ainakin oli tapana, vaan kahvilalahjakortteja. Sen verran kahviteemasta pidettiin kuitenkin kiinni.

Bingo toivottavasti kevensi tunnelmaa. Se ei kuitenkaan ollut ainut tavoitteeni. Vahvuuksien tiedostaminen ja huomioiminen  pienilläkin jutuilla tekee niistä osan opettajien työarkea. Asiat tuppaavat valumaan alaspäin, joten ehkä yhä useampi ope katsoo oppilaitakin vahvuuslasien läpi. Ja bingoa voi pelata oppilaidenkin kanssa!

 

Positiivisuutta Kouvolaan

Ennen kesälomille lähtöä me Kouvolan perusopetuksen ja lukion reksit saimme ennakkotietoa ensi syksynä alkavasta 1,5 vuotta kestävästä hankkeesta, jonka vetovastuussa on Sanna Wenström.  Huippujuttu, että kaikilla kouluilla rehtorit pääsevät paneutumaan positiiviseen johtamiseen ja koulujen yhteisötutorit, johtotiimit ja osa muista opettajista saa oppia positiivisesta pedagogiikasta ym.

Yhteisellä hankkeelle ja sen koulutuksilla saadaan aivan varmasti mm. myönteisiä käytänteitä leviämään ympäri kaupunkia. Kaikella tällä tulee olemaan vaikutusta lapsiin ja nuoriin, mistä on hyvä kaiken keskellä aina välillä itseäänkin muistutella.

Oma esimieheni on ollut hankkeen saamisessa aktiivisessa roolissa. Itselläni on hyvä fiilis, sillä olen ainakin "osasyyllinen" hänen innostukseensa 😊.

Sannan puolituntisen esittelyn päätyttyä esimiehemme kysyi "innostuksen tasoamme". Lähes kaikkien  peukut nousivat pystyyn! Lähtökohta on siis hyvä ja antaa koronavuosien jälkeen mukavaa potkua työn tekemiseen ja uuden kehittämiseen.

 

Kevään aikana 48 positiivista kehityskeskustelua käyty!

Joulukuussa lisenssivalmentajaksi, helmikuun alussa saadut opit rohkeasti käyttöön.

Tammikuussa kirjoitin blogissani kehityskeskusteluihin valmistautumisesta. Siinä vaiheessa opettajien VoimakehäⓇ-kartat oli tehty ja ensimmäiset kehityskeskusteluajat laitettu kalenteriin. Kevättä kohti tultaessa käytyjen keskustelujen pino kasvoi ja antoi uskoa, että urakasta selvitään😋. Joinakin päivinä keskusteluja oli jopa kolme, joskus meni viikko pari, jolloin oli rauhallisempaa.

Keskustelut kulkivat saman kaavan mukaisesti. Lähdettiin liikkeelle opettajan onnistumisista töissä sekä asioista / vahvuuksista, jotka vaikuttivat onnistumisiin. Hienoja onnistumisia nousi esille!

Keskustelu eteni  VIA-kartoituksessa paljastuneisiin ydinvahvuuksiin.  Olin valmistautunut tutkimalla luonteenvahvuuksia (kiitos taas Sannan kirjan!). Alkuun jouduin katselemaan muistiinpanojani, mutta pikkuhiljaa asiat alkoivat painua mieleeni ja yhä enemmän pystyi tuomaan asioita esille sekä yhdistelemään eri vahvuuksia. Muutama ope oli yllättynyt VIA-testin jälkeen omista ydinvahvuuksistaan, mutta kun kävimme niitä yhdessä läpi, suurin osa löysi itsensä vahvuuksiensa takaa.

Arvot kytkeytyivät luontevasti keskusteluun ydinvahvuuksista. Kyvykkyyksiä, taitoja ja osaamisia sekä kiinnostuksen kohteita pohdittiin kahdelta kantilta: mitkä vahvuudet ovat käytössä ja mitä voisi ottaa työssä käyttöön.

Resurssien käsittelyyn olin napannut Marjo Katajiston ja Sanna Wenströmin koulutuksesta tehtävän, jossa täydennettiin lauseita: mikä on välttämätöntä, jotta voit tehdä työtäsi jne.

Halusin kirjata asioita myös ylös, jotta pystyn palaamaan niihin myöhemmin. Kirjoitin  mm. opettajan työhön liittyvistä unelmista, konkreettisista toiveista sekä siitä, mihin opettaja itse haluaa sitoutua.

Nämä olivat kyllä ehdottomasti parhaat ja mukavimmat kehityskeskustelut, joita olen koskaan käynyt. On aikamoisen hienoa huomata, että opettajat todellakin työskentelevät omalla voimavyöhykkeellään. Tämän tiedostaminen antaa hyvän pohjan positiiviselle johtamiselle. 

Kevät oli kiireinen sekä opettajilla että itselläni. Korona häilyi taustalla ja mm. ops-työ piti minut työn touhussa normityön lisäksi. 

Oli todella mukavaa sulkea ovi, laittaa punaiset valot oven pieleen ja vielä varmuuden vuoksi "Kehityskeskustelu menossa- palaathan myöhemmin"- lappu oveen. Täydellinen hetki kahden kesken. Vahvuuksien kautta asioiden pohtiminen toi täysin uuden ulottuvuuden kehityskeskusteluihin.