Koko vuosi hyviä tekoja

Olen aikaisemmin kirjoitellut blogissani juttuja siitä, miten lisäämme sekä henkilökunnan että oppilaiden hyvinvointia. Tälle lukuvuodelle halusimme  vahvistaa arkeen suoraan liittyviä asioita eli hyvien tekojen tekemistä. Toisten huomioiminen, hyvät tavat erilaisissa tilanteissa lisäävät positiivisuutta ja hyvää mieltä yhteisössä ja  ovat hyvä keino lisätä hyvinvointia. 

Tulemme jälleen pohtimaan asioita viidessä jaksossa. Oppilaskunnan hallitus pureskeli asiaa jo keväällä ja antoi vinkkejä, miten luokat voivat ottaa asioita haltuunsa.

Ensimmäinen jakso pyörähti käyntiin toissapäivänä koulun alkaessa. Jakson aikana tehdään hyviä tekoja luokassa. Kaikille yhteisenä tavoitteena on tervehtiminen ja lisäksi jokainen koulumme 32 luokasta asettaa itselleen kaksi muuta tavoitetta, joihin pyritään tekemällä hyvää. Lukuvuoden aikana  tavoitteet asetetaan ja niitä arvioidaan "Hyvien tekojen passissa".

Me koulun aikuiset saimme jakson alussa jälleen valmennusta positiivisen psykologian asiantuntijaope  Piialta. Ajatukset psykologisesta turvallisuudesta ovat hyvänä pohjana niin oppilaiden kanssa kuin aikuisten työyhteisössä.

Voimakehäprofilointi™

Uuden oppiminen ja oman osaamisen vahvistaminen innostaa ja antaa voimaa arkeen. Voimakehä®mentorivalmennus  on kohta puolessa välissä ja tähän väliin sopi erinomaisesti se, että osallistuin henkilökohtaiseen ohjaukseen, joka antaa minulle oikeudet tehdä voimakehäprofilointeja™. 

Ohjauksessa kävimme läpi vahvuuksiani vahvuuden laji kerrallaan alkaen luonteenvahvuuksista. Vaikka olen kohta kahden vuoden ajan enemmän tai vähemmän pohtinut näitä juttuja, keskustelu avasi monia asioita omaan toimintaani ja elämääni liittyen. Pidin erityisesti siitä, miten eri vahvuuden lajeja peilattiin luonteenvahvuuksiin. Sain monta hyvää rautaisen ammattilaisen  vinkkiä, joita voin toteuttaa omassa työssäni.

On mukava olla sertifioitunut voimakehä®lisenssivalmentaja. Kuulostaa tosi hienolta 😏. Täältä lisätietoa: https://voimakeha.info/voimakehaprofilointi.html

Vahvuuksien viidakossa

 Pari viikkoa sitten tulevien eskareitten ja ekaluokkalaisten  vanhemmat pohtivat lastensa vahvuuksia. Tänään tulevat seiskaluokkalaiset tekivät tuttuja vahvuukäsiä, joista tukioppilaat kasasivat vahvuustauluja. Vahvuuksia on siis riittänyt😊

Vahvuuksia on pohdittu jo useana vuonna tulevienkin seiskojen kanssa näin toukokuussa. Erityisesti minua ilahdutti tänään, kun  8. luokkalainen tukioppilas seuratessaan nuorempiensa toimintaa kehui, että "nämähän keksivät noita vahvuuksia tosi hyvin - paljon paremminkin kuin me viime vuonna". Puolet oppilaista tulee omasta koulustamme, puolet eri  puolelta Kouvolaa. Toki valtaosa muualta tulevista tulee lähikouluista, mutta erikoisluokkamme ilmaisutaito ja hitech (luonnontieteet, matem. englanti) houkuttavat oppilaita bussimatkojenkin takaa. 

Meidän koulumme vahvuuskäsistä olen kirjoittanut blogissakin eli niitä on tehty sadoittain. Ehkäpä muuallakin vahvuudet ovat olleet entistä enemmän esillä viime vuonna perusopetuksen positiivisen johtamisen hankkeen myötä. Siltä ainakin vaikutti 👍.

Pohdittiin lasten kanssa myös sitä, miksi näitä vahvuuksia oikein tuodaan esille:  kaikilla meillä on vahvuuksia, vahvuuksia vahvistamalla vähennetään heikkouksia ja vahvuudet auttavat meitä innostumaan oppimisesta.

Vanhempainillassa äidit ja isät tutkivat oman lapsensa luokan "vahvuustaulua". Tuntui olevan mielenkiintoista 😊.

Kohti uutta positiivista lukuvuotta

 Parin edellisen lukuvuoden aikana olemme PRIDE-teorian (Wenströn 2020, Cheung 2014) hengessä 

• käyneet läpi myönteisiä käytänteitä arjessa, hyvien ja myönteisten asioiden huomaamista , työnimua ja innostusta (P), 
• pohdittu, millainen on hyvä työyhteisö, käyty keskusteluja Yhteispelin Huoltamoissa (R)
• pohdittu vahvuuksia innostuksen, motivaation ja hyvinvoinnin lähteenä, laadittu voimakehä®karttoja, käyty vahvuuskeskusteluja, kartoitettu tiimien vahvuuksia ja tutkittu osaamista ja taitoja sekä työn tuunaamista(I)
• katsottu asioita positiivisten silmälasien läpi (D)
• pohdiskeltu myönteisiä tunteita ja niiden vahvistamista, mietitty avuliaisuutta, negatiivisten tunteiden käsittelyä, kiitollisuutta ja työssä koettuja tunteita ja myönteistä vuorovaikutusta työyhteisössä (E)

Mitä nyt tästä eteenpäin? Heitin ajatuksen koulumme johtotiimille, sillä eihän tätä tähän jätetä 😏. Yksinkertainen, mutta mielestäni timattinen idea tuli johtotiimin jäseneltä: porukat keskustelemaan käsitellyistä aiheista niin, että pinkit post it- laput viedään niiden teemojen alle, joista halutaan lisää tietoa tai pohdiskelua, keltaiset laput aiheisiin, jotka tällä erää on käsitelty. Vihreille post it- lapuille kirjataan keskusteluryhmien ideoita / toiveita hyvinvoinnin kehittämiseksi.

Ripustin kokouspaikkaruokalamme seinälle jokaisen yllä luettelemani teeman erillisillä lapuilla. Puoli tuntia vilkasta keskustelua ja post it- laput löysivät paikkansa.

Mielipiteitä on tottakai monia ja laputtelu hiukan hajosi. Selkeästi eniten pinkkejä lappuja kasautui myönteiseen  vuorovaikutukseen työyhteisössä. JES! 

Ilman myönteistä vuorovaikutusta on aika onttoa puhua esimerkiksi työyhteisön kehittämisestä tai työyhteisön kannustavasta ja positiivisesta ilmapiiristä.

Olin ilahtunut vihreiden post it-lappujen määrästä. Niissä tarve avoimille keskusteluille eri muodoissaan oli kirjattu suurimpaan osaan lappuja. Toiveen toteutuminen, kun puhutaan myönteisestä vuorovaikutuksesta , edellyttää keskustelua. Tämän mahdollistaminen ja siihen johdattaminen on oman työni näkökulmasta tärkeää.

Olipa joku ryhmä kirjoittanut, että positiivisessa pedagogiikassa saattaa piillä vaara, että ongelmiin ja haasteisiin ei välttämättä tartuta. Totta tämäkin! Ehkä kuitenkin negatiivisten asioiden ratkaisu voi löytyä positiivisen toiminnan kautta.

Voimakehä ® rekryä

Jo vuosi sitten pohdin  sitä, että olisi mielenkiintoista kokeilla, miten laaja vahvuusnäkemys ja Voimakehä ®toimivat rekrytoinnissa. Tuolloin ei ollut sopivia rekryjä eli hakijat olivat joko kovinkin tuttuja tai hakijoita oli ehkä vain yksi.

Oma osaamiseni  Voimakehästä ® on vuoden aikana lisääntynyt. Mentorivalmennuksessa Laura Paason ja Sanna Wenströmin kanssa kävimme  maaliskuussa läpi työkaluja taidot ja osaaminen - vahvuudenlajiin liittyen. Lauran "pankista" löytyi suoraan tilanteeseen soveltuva konsepti. Nyt tuntuu siltä, että onneksi maltoin odottaa vuoden!

Kiitos kollegoilleni, joiden kanssa haastattelimme tänään hakijoita yhdessä. He antoivat minulle mahdollisuuden "liidata" haastattelua Voimakehän ® pohjalta. Olimme sopineet etukäteen, että he voivat esittää itselleen tärkeitä kysymyksiä sopivissa kohdissa haastatteluja, mikäli eivät saa vastauksia muuten.

Haastattelukutsun yhteydessä hakijat saivat Lauran "Vahvuudet osaamisidentiteetin perustana"- kysymykset sellaisenaan. Saatteena oli lyhyesti: "Haastatteluun voit valmistautua pohtimalla liitteessä olevia kysymyksiä. 

Kysymykset perustuvat VOIMAKEHÄ® - ohjauskonseptiin ja-  työkaluun vahvuuksien tunnistamisessa ja nimeämisessä. VOIMAKEHÄ®  perustuu laajaan vahvuusnäkemykseen, johon sisältyy kuusi vahvuuden lajia: luonteenvahvuudet, luontainen kyvykkyys ja lahjakkuus, hankitut taidot ja osaaminen, kiinnostukset, arvot sekä resurssit." Em.tekstin nappasin suoraan infosivuilta: https://voimakeha.info/index.html

Kaikki neljä haastateltavaa olivat pohtineet omia vahvuuksiaan ja  osa oli tehnyt myös VIA- kartoituksen. Luonteenvahvuuksien pohjalta oli mm. luontevaa käydä keskustelua siitä, miten vahvuudet näkyvät  työssä. Tuntui siltä, että haastateltavat pystyivät tuomaan hyvin esille omaa osaamistaan, kun heillä oli olemassa "lupa/kehotus"siihen. Myös ennakkovalmistautumisen mahdollisuus toi syvyyttä omien vahvuuksien tiedostamiseen. 

Joku hakijoista kävi läpi hyvinkin oma-alotteisesti koko "osaamiskarttansa", jonkun kanssa käytiin  vahvuuslaji kerrallaan kysymyksiä läpi. Erilainen tapa toimia ei kuitenkaan haitannut, vaan toi lisänäkemystä siitä, millainen ihminen ja työntekijä on kysymyksessä. Osaamispyramidin kautta yleiset työelämätaidot, ammattitaito ja erityisosaaminen tulivat syvällisesti  käytyä läpi.

Erään hakijan mukaan tällaisessa haastattelussa oleminen oli mielenkiintoista erityisesti siksi, että  joutui todella pohtimaan omia vahvuuksiaan.

Kysyin haastattelujen jälkeen kollegalta, miltä hänestä tuntui lähestyä asiaa hiukan uudelta kantilta. Hän kertoi kiinnittäneensä huomiota erityisesti siihen, miten eri lailla haastateltavat tarttuivat kysymyksiin. Oppimispyramidissa viimeistään kollegan mielestä asiat täydentyivät  ja haastateltavan sopivuus tehtävään selkiytyi.

Olen haastatellut yli 20 vuoden aikana ison joukon opettajia ja koulunkäynninohjaajia ym. Tämän päiväisten haastattelujen perusteella minulla on tunne, että olen saanut selkeästi enemmän tietoa, oppinut tuntemaan haastateltavan paremmin kuin "perinteisimmissä" haastatteluissa. Toki vahvuuksista nykyään aina kysellään, samoin vaikkapa siitä, miten pidät huolta jaksamisestasi tai millainen olet työyhteisön jäsenenä. Kaikkiin näihin ja paljon muihin saimme tänään vastauksen. Haastatteluissa aika kului kuin siivillä ja koska oltiin positiivisten asioiden äärellä, positiivinen vire antoi oman leimansa tilanteeseen. 

Toki kasvuvahvuuksiakin- vahvuuksia nekin- tuli esille. Ja ennen kaikkea ihmisten unelmia 😊. 

Luontainen kyvykkyys

Voimakehä ®mentorivalmennus jatkui viime viikonloppuna sukeltamisella lahjakkuuden lajeihin, temperamenttipiirteisiin ja ajattelutaipumuksiin  perustuviin kykyihin eli laajan vahvuusnäkemyksen  luontaiseen kyvykkyyteen (talents).

Ennakkotehtävänä luin Jaakko Kaprion artikkelin (Duodecim, 2006)  Lahjakkuuden monet ulottuvuudet. Kaprio on tutkinut lahjakkuutta kaksostutkimuksen avulla. Monet asiat tutkimuksessa olivat artikkelin mukaan kovinkin itsestään selvyyksiä. Esim. lahjakkuuden todettiin olevan yhteydessä koulumenestykseen. 

Ei yllätä, mutta sen sijaan oli hyvin mielenkiintoista saada itselleen uutena tietona se, että vain  joka seitsemäs oppilas katsottiin lahjakkaaksi vähintään kolmella alueella. Näihin monilahjakkaisiin lapsiin ilahduttavasti törmää välillä sekä mummina että reksinä😏. Meille aikuisille tärkeää ohjata näitä nuoria multitalentteja  hyödyntämään lahjakkuuttaan. 

Kun tehtävänä oli koulutuspäivän aluksi pohtia omia lahjakkuuksiamme, huomasimme, että on paljon helpompaa etsiä ja löytää lahjakkuuksia toisista ihmisistä. Itse olen sitä  ikäluokkaa, että vaikka olen lapsuuteni ja nuoruuteni elänyt hyvinkin kannustavassa ja rohkaisevassa ilmapiirissä  (Uskon oman itseluottamukseni pohjaavan nimenomaan tuonne vuosikymmenten taakse - kiitos tästä vanhemmilleni💛), muistikuvani on, että omien vahvuuksien esille tuominen koettiin itsekehuna, joka ei ollut välttämättä kovinkaan hyvä juttu 😁. Tämä juohtui mieleeni myös pari päivää sitten, kun olin lisenssivalmentajien kanssa työpajassa pohtimassa maahanmuuttajia ja vahvuuksia. Nämä asiat ovat hyvinkin kulttuurisidonnaisia.

Kaprio on tutkimuksissaan pohtinut myös lahjakkuuden periytymistä ja kasvatuksen merkitystä. Hän tulkitsee tutkimustuloksiaan niin, että perimme vanhemmiltamme biologisen taipumuksen, mutta perheen ja kodin vaikutusta tarvitaan , ennen kuin se ilmenee. 

Keskustelin tutkijatyttäreni kanssa perinnöllisyydestä ja geeneistä ja hän heitti minulle ajatuksen epigeneettisestä periytymisestä, joka voi vielä entisestään mutkistaa "nature vs. nurture"- väittelyä. Ehkä joskus tutkimuksissa saadaan selville, siirtyykö sukusolujen epigeneettiset muutokset jälkeläisille.

  

Onnellisen koulun onnellinen reksi

Ensi viikolla vaihtuu lukuvuoden viimeinen jakso. Kevät alkaa olla jo lähellä! Takana on jaksot unelmoinnista, vahvuustaidoista, ihmissuhteista ja onnellisuudesta. 

Viimeisten viikkojen aikana luokat pohtivat, millainen on heidän mielestään onnellinen koulu. Se on ainakin selvää, että onnellisessa koulussa työskentelee onnellinen reksi. 

Katsoin Piia- open ja oppilaiden tekemän videokoosteen onnellisuustaitojen jaksosta. Todellakaan ei voi kuin olla onnellinen taitavasta opettajatyökaverista, upeista ja rohkeista ala- ja yläkoululaisista ja koko työyhteisöstä, joka lähtee kaikkeen tähän mukaan💗.

Hyvinvointia lisätään koulussamme viimeisessä jaksossa huomaamalla hyvää.

Keväällä on luvassa myös "julkisempi" kooste kaikesta yhdessä tehdystä. 

Joskus elämässä tulee on tilanteita, jolloin tulee normaalia enemmän pohdiskeltua sitä, millä lailla elämäänsä elää: näkeekö ympärillä olevissa asioissa auringonpaistetta vai räntäsadetta, näkeekö haasteet mahdollisuutena kasvaa ihmisenä vai antaako vastoinkäymisten lannistaa itsensä ja katkeroituu ym. Positiivinen asenne elämään on jossain määrin "sisäsyntyistä" ja kasvatuksen tulosta  (Huom! Tämä on kaukana tieteellisestä määritelmästä 😏). Asenteet, kuten monet muutkin asiat, ovat varmasti kuitenkin myös opittavissa ja harjoteltavissa. Myönteisten asioiden ja hyvän huomaaminen ympärillään on se voima, jonka avulla jaksaa erilaisissa elämäntilanteissa.  

Jokin aika sitten aloin listata puhelimeni muistiin tilanteita, joissa olen huomannut tai voisin huomata hyvää. Olen kerännyt asioita otsikon "Ilon pisaroita" alle. Jo pelkkä  kirjaaminen on lisännyt mukavaa tunnetta sisälläni. Ehkä listastani on joskus iloa jollekin toisellekin. 100 mukavaa juttua on kohta jo kasassa!

Hyvän huomaamisessa kulminoituvat asioita, joita pidän tärkeänä työssäni. Jokaisen lapsen ja nuoren - kuten myös aikuisen- vahvuuksien havaitseminen auttaa heitä huomaamaan hyvää itsessään, vahvistaa itsetuntoa, antaa voimaa porskutella eteenpäin elämässä, auttaa kehittymään jne.  Positiivinen palaute kantaa pitkälle. 

Tykästyin Ben Furmanin listaukseen kuudesta eri tavasta kehua lasta (löytyi positiivinenkasvatus.fi-nettisivuilta): 1) kiittäminen, 2) juorukehu, 3) sanaton kehuminen (hiusten pörröttäminen tmv.), 4) kyselevä kehuminen, 5) yrittämisestä kehuminen, 6) leikkisä kehuminen.

Jos jätetään erityisesti  työkavereiden kesken tuon hiusten pörröttäminen väliin, "kuuden kehun"- menetelmä toimii kenellä tahansa. Hyvän puhuminen ja toisen kehuminen selän takana on hyvä lisä myös työyhteisön ilmapiirin "myönteistämiseen". Ehdotan opehuoneisiin kampanjaa asioista 😊