Valinnaiset kehityskeskustelut

 

Pari vuotta sitten kävin 48 vahvuuskeskustelua opettajien kanssa. Tästä kirjoitin tuolloin myös blogiin (mm. 9.6.2022). Viime lukuvuoden aikana opettajat pohtivat omalta kohdaltaan, miten vahvuudet ovat näkyneet työskentelyssä, mitä he haluaisivat lisää jne. Oppiaineryhmät (yläkoulu) ja vuosiluokkaparit (alakoulu) pohtivat mm. oman ryhmänsä vahvuuksia.

Kuluvana lukuvuonna on jälleen aika käydä henkilökohtaiset kehityskeskustelut/vahvuuskeskustelut.

Parin vuoden aikana kouluumme on tullut uusia opettajia, joten mielelläni suon heillekin mahdollisuuden omien vahvuuksien kartoittamiseen sekä kenties mahdollisuuden kokea sen oivalluksen, että hän työskentelee omalla voimavyöhykkeellään 😊. Toki on mahdollista, että joku muukin haluaa lähteä tsekkaamaan, mitkä vahvuudet tällä hetkellä ovat niitä, jotka  saavat jaksamaan työssä tai tuottamaan hyvinvointia ja innostusta.

Voimakehän® rakentaminen ja siitä keskusteleminen on yksi kolmesta vaihtoehtoisesta kehityskeskustelusta (C).

Olen vuoden aikana osallistunut useampaan koulutukseen. Mentorikoulutuksen lisäksi olen saanut uutta tietoa Voimakehän ®-hyödyntämisestä hyvinvoinnin tukena ja vahvuuksien johtamisessa. Näistä koulutuksista löytyi ideat kahteen muuhun keskusteluvaihtoehtoon. Jälleen valmista materiaalia (Sanna Wenström, Laura Paaso ja Heli Huotari) on ollut hyvä hyödyntää ja hiukan muokata.

Vaihtoehdossa A keskustellaan Voimakehä ®-vahvuuskeskustelukorttien avulla. Opettaja valitsee pakasta 3-5 kysymystä, joista haluaa keskustella ja minä valitsen jokaiselle opettajalle vastaavasti omat kysymykseni. Opettaja saa valita korttinsa vaikka kaikki samasta vahvuuden lajista, mutta itse pyrin valitsemaan keskusteluun eri vahvuuden lajit.

B-vaihtoehdon valinneiden opettajien kanssa keskustellaan hyvinvoinnista. Opettaja pohtii etukäteen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, esim. mitkä asiat vaikuttavat palautumiseen, stressiin, mitä hyvinvointia tukevia taitoja hänellä on jne. Keskustelun päätteeksi opettajan kanssa yhdessä laaditaan hyvinvointisuunnitelma: tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi. 

Ensimmäinen keskustelu on tänään varattu👍.  Lähdetään liikkeelle avoimin mielin  A-vaihtoehdon kanssa eli otetaan vahvuuskeskustelukortit esille.

Jos jokaisen open kanssa käyn vain tunnin keskustelun, aikaa kuluu puolitoista viikkoa eikä muuta pysty tekemään. Kahden vuoden takainen tahti eli jaetaan tämä urakka useammalle kuukaudelle, toimii varmaan nytkin. Odotan innolla yhteisiä keskusteluja "punaisen valon takana" rauhassa.

Miten onnistutaan- siitä kevään kuluessa lisää 😊

Positivt ledarskap

Viime viikolla oltiin jälleen postitiivisen johtamisen ja Voimakehän ® äärellä. Vahvuuksista voimaa työhön ja opiskeluun!- webinaarissa kuultiin  kokeneita mentoreita ja heidän ajatuksiaan. Sanna Wenström, Laura Paaso, Meri Hirvonen, Maria Ojala- Vesteri ja Marjo Katajisto ovat "voimaporukkaa" , joita kuuntelemalla oppii todella paljon itsekin. Heitä on mukava kuunnella. Olen supertyytyväinen, että koulussamme käytössä olevat voimakehärekryt ylittivät webinaarissa "uutiskynnyksen".

Sain viime viikolla olla kertomassa käytännön kokemuksia positiivisesta johtamisessa  Positivt ledarskap inom utbildingen- koulutuksen (OAMK, Svenska folkskolans vänner, Opetushallitus) loppuseminaarissa. Kuulijat olivat opiskelleet positiivista johtamista 25 op, joten tietoa heillä olisi varmaan ollut jakaa minulle.

Oli helppo lähteä liikkeelle tarinassani yli kaksi vuotta sitten aloittamani blogin ensi metreiltä. " Kuka vain voi tulla ja kehittyä positiivisena johtajana, jos niin itse haluaa (Sanna Wenström, 2020). " Niinpä! 

Positiivisen johtamisen taustalla oleva PRIDE-teoria  (Cheung 2014, Wenström 2020) toimii minusta hyvin työyhteisön kehittämisen runkona. Sitä voidaan käyttää mm. hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana.

Myönteiset käytänteet, vuorovaikutus ja yhteistyö, vahvuudet, positiivinen johtajuus/opettajuus sekä myönteiset tunteet ja ilmapiiri erikseen ja ennen kaikkea toisiinsa limittyvinä kokonaisuuksina ovat olleet reilu kahden vuoden vesojen ja monien opepalavereiden teemoina. Oma oppimisen polkuni on opettanut itselleni myös kärsivällisyyttä. Asioita voidaan käsitellä myös pitkäjänteisesti.

Vahvuuksiin liittyvistä käytännön asioista kertoessani en voi ohittaa Voimakehää®. Sen pohjalta olemme käyneet kehityskeskusteluja, rekrytoineet uusia työntekijöitä, pohdittu ryhmien vahvuuksia jne. Omalla voimavyöhykkeellä toimiminen innostaa kaikkia.

Yhteisötutorope, positiivisen psykologian asiantuntija Piia Rämä on luotsannut oppilaita ja opettajia hyvinvoinnin saloihin. Monialaisilla oppimiskokonaisuuksilla (Hyvinvointioppimisen vuosikello ja hyvien tekojen passi) on tärkeä rooli, kun kiinnitetään positiivisen pedagogiikan ja johtamisen toimintatapoja kouluumme. Opo- tunneilla ja Kehity-opiskelijana - ryhmässä oppilaiden vahvuuksien tunnistamisella rakennetaan tulevaisuutta (Tanja Turkian kirjoitus löytyy Sannan Wenströmin kirjasta Kaikilla vahvuuksilla, PS-Kustannus2022).

Vahvuuteni ei ole ruotsin kieli. Onneksi sain kertoilla ajatuksiani suomeksi. 

Pieniä asioita elämässä

 

Joskus viime keväänä aloin hetken mielijohteesta kirjoittaa puhelimeni muistioon asioita, joista ilahduin ja jotka tuottivat minulle hyvää mieltä.

Maaretta Tukiainen kirjoittaa kirjassaan Hyvän mielen taidot (PS-KUSTANNUS, 2016), että ilo on tutkimusten mukaan yksi kymmenestä voimaannuttavasta tunteesta. 

Todellakin! Pienten, arkisten asioiden huomaaminen antaa voimaa, lisää kiitollisuutta, vähentää stressiä ja auttaa huomaamaan, että elämässäni on paljon asioita, joista voi iloita.

Pysähdytään arjen keskellä ja huomataan ilon aiheita:

1. Nukuin pitkät yöunet.
2. Vastaantulija hymyili minulle.
3. Sain sukan valmiiksi.
4. Työkaverini tarjosi pullakahvit.
5. Sain positiivista palautetta.
6. Minua halattiin.
7. Sain soiton ystävältäni.
8. Opin uuden asian.
9. Äitini ilahtui soitostani.
10. Anoppini ilahtui soitostani.
11. Ystäväni ilahtui soitostani.
12. Jaksoin lähteä lenkille.
13. Koirani heilutti häntäänsä, kun tulin kotiin.
14. Aurinko paistoi sateen jälkeen.
15. Sade raikasti ilman.
16. Kuulin naapurin nauravan pihalla.
17. Itkeminen helpotti oloani.
18. Hiljaisuus ympärilläni tuntui rauhoittavalta.
19. Luin hyvää kirjaa.
20. Kesälomani alkoi.
21. Söin hyvää ruokaa.
22. Lapsen hymy valaisi päiväni.
23. Työkaverini toivotti minulle hyvää  huomenta.
24. Päänsärkyni helpotti.
25. Omenapuut kukkivat.
26. Nautin mökkisaunasta.
27. Heitin talviturkin virkistävässä vedessä.
28. Nautin kesästä.
29. Nautin raikkaasta syysilmasta.
30. Iloitsin päivien pitenemisestä.
31. Nautin talvisesta säästä.
32. Huomasin koivujen lehtien olevan hiirenkorvilla.
33. Sateen jälkeen näin upean sateenkaaren.
34. Istutin kukkia.
35. Yrttini lähtivät upeasti kasvamaan.
36. Uudet perunat olivat supermaukkaita.
37. Kuuntelin autoradiosta hyvää musiikkia.
38. Kävin konsertissa.
39. Löysin neliapilan.
40. Söin kesän ensimmäisen mustikan.
41. Tein sienisalaatin itse poimimistani sienistä.
42. Luin iltasadun lapsenlapselleni.
43. Ilahduin nähdessäni oppilaani/lapseni oppivan uuden asian.
44. Nautin ensilumesta.
45. Kävelin lätäköissä uusilla saappaillani.
46. Otin hyvät löylyt.
47. Suljin illaksi puhelimeni ja nautin hiljaisuudesta.
48. Pujotin metsämansikat heinään.
49. Sain kutsun juhliin.
50. Uppouduin lukemaan hyvää kirjaa.
51. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta.
52. Kuulin käen kukkuvan.
53. Onnistuin tekemään maukkaan aterian.
54. Tein hyvät kaupat alennusmyynnissä.
55. Instagramin postaukseni sai paljon tykkäyksiä.
56. Näin hyvän elokuvan.
57. Huomasin käyttäväni vahvuuksiani.
58. Join hyvää teetä.
59. Loppukesän aurinkoinen päivä ilahdutti.
60. Ilahduin huomatessani upean ruskan.
61. Oli mukavaa nukkua viikonloppuna pitkään.
62. Kellon tikitys toi mieleeni yöt lapsena mummolassa.
63. Sytyttämäni kynttilä valaisi huoneen.
64. Kävin syömässä lapsenlapseni kanssa.
65. Töistä tullessani kotona odotti lämmin ruoka.
66. Olin hyvässä koulutuksessa.
67. Innostuin hyvästä keskustelusta työkaverin kanssa.
68. Saintpauliani puhkesivat jälleen kukkaan.
69. Kuuntelin lastenlasteni soittoharjoituksia.
70. Nukahdin sohvalle ja heräsin virkeänä.
71. Lähestyvä isänpäivä lisäsi kiitollisuutta vanhemmistani.
72. Takkatulen ääreen viltin alle käpertyminen rentoutti.
73. Sain ääniviestin, joka ilahdutti.
74. Luminen maa toi valoa pimeään.
75. Työkaverini toimivat yhteisöllisesti toisiaan auttaen.
76. Kynttilälyhdyissä palavia kynttilöitä oli mukava katsella.
77. Sain ihanan joulukalenterin.
78. Paketoin joululahjoja läheisilleni.
79. Oli mukava viettää rauhallista koti-iltaa.
80. Huomasin, että minulle tapahtuu mukavia asioita ja osaan olla niistä kiitollinen 😊

Maailman upein joulukalenteri: 24 päivää, 24 kirjaa 💗

Voimakehä®- tutuksi!

 

 600 Voimakehä®-korttia odotti syksyisenä aamuna koulumme fysiikan luokan pöydillä kahta perusopetuksemme hanketyöntekijää. Kati ja Maija tulivat tilanteeseen innostuneella, avoimella asenteella. 

Voimakehä ®-tutuksi- tutustumiskoulutuksen tavoitteena on tutustuttaa osallistujat voimakehän taustaan ja mahdollisuuksiin sekä antaa oma kokemus voimakehän rakentamisesta (Lähde: Vahvuuttamo Oy, voimakehä.info).

Kävimme alkuun läpi yhdessä vahvuuksien tunnistamista, laajan vahvuusnäkemyksen osa-alueita (resurssit, arvot, taidot ja osaaminen, kyvykkyydet, kiinnostuksset ja luonteenvahvuudet), voimakehän ®- teorian, ajattelun- ja työkalun soveltamista sekä sitä, mitä tarkoittaa, kun ihminen toimii omalla "voimavyöhykkellään" (Niemiec, 2018;  Mayerson , 2015).

Riittävän pitkä aika korttien kanssa toimimiseen loi Katin ja Maijan mielestä levollisen, rauhallisen ja kivan tunnelman. Ensin iso kasa kortteja käteen ja sen jälkeen ohjeen mukaan karsien 3-7 vahvuutta alustalle. Kati ja Maija toivat esille sen, että kortit olivat tosi kivat ja hyvät ja niiden avulla asiat avautuvat ja konkretisoituvat. 

Kortit löysivät pohdintojen jälkeen paikkansa. 

Omien vahvuuksien punaiset langat ( Sanna Wenström: Kaikilla vahvuuksilla 2022, s. 172) eli vahvuuksien lajien linkittyminen toisiinsa voimakehällä,  alkoivat todella luontevasti rakentua pöydälle. Hetken työskentelyn jälkeen sekä Katin että Maijan  kaikki kortit olivat löytäneet paikkansa omissa, toisiinsa linkittyvissä ryhmissä. Olen parin viime vuoden aikana saanut tutustua hanketyön ohessa näihin upeisiin naisiin, joiden aitous näkyy voimakehää rakentaessakin. 

Kati ja Maija pohtivat tapaamisemme lopuksi, että tuttuus auttoi olemaan aito ja rehellinen. Myös valmentajan tuttuus vaikutti siihen, että ei jännittänyt. Heidän mielestään pienessä porukassa työskentely  oli plussaa. 

Työskentelystämme jäi meille kaikille kolmelle hyvä mieli 😍. Se ilahdutti ja rohkaisee minua tutustuttamaan muitakin omiin vahvuuksiin!

Kiinnostuksen laarini

Voimakehä®mentorivalmennuksessa pohdimme muutama viikko sitten kiinnostuksia. Tehtävänä oli mm. omien  kiinnostuksen tutkailu  Kiinnostusten laarit- harjoituksen avulla. Ohjeet ja vinkit tehtävään löytyvät Sanna Wenströmin Kaikilla vahvuuksilla- kirjasta ( 2022, PS-KUSTANNUS).

Taitaa johtua tästä kovin helposti innostuvasta  luonteenlaadustani, että kiinnostuksen kohteita löytyy helposti. Kiinnostusten laarin kolme osaa, orastavat, toteutuvat  ja uinuvat kiinnostukset, liittyvät eri vaiheisiin elämäni varrella. 

Uinuvista kiinnostuksistani löytyy tanssi, joka on ollut vuosien mittaan ainut liikunnallinen kiinnostuksen kohteeni. Esimerkiksi bailatino- tunnit voisivat olla se, jonka aktivoimista voisin yrittää. Paritanssikin kiinnostaisi, mutta eipä taida täältä kotoa löytyä tanssista innostuvaa toista puoliskoa. Olen ollut vuosia kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja vaikuttamisesta. Tämän kiinnostuksen herättäminen saa varmaan odottaa pitkään. Tosin never say never 😀.

Tällä hetkellä toteutuvien kiinnostuksen top 5 - listallani on opettaminen ja ennen kaikkea kouluttaminen, erilaiset kehittämistehtävät, hyvinvoinnin edistäminen työssä, kirjoittaminen sekä sokerina pohjalla murhat englantilaisissa pikkukylissä. Hyvä tapa rentoutua: Midsomerin murha ja sukan kutominen.

Orastavien kiinnostusteni punainen lanka on  yrittäjyyteen liittyvät asiat. Ehkä oma yritys on totta viimeistään vuoden vaihtumisen jälkeen 😏. Tulevaisuudessa annan toivottavasti orastavalle kiinnostukselleni mahdollisuuden kasvaa ja toteutan haaveeni ohjata ja kouluttaa aikuisia ja työyhteisöjä.

Tähän kohtaan ylpeän mummin juttu 💕: Olen siinä onnellisessa tilanteessa, että minulla on kolme ihanaa lapsenlasta. 15-, 10- ja 5-vuotiaiden tyttöjen kiinnostumista eri asioista on upeaa seurata. Viimeisin kiinnostuksen kohde on keskimmäisellä, joka on löytänyt tänä syksynä kontrabasson soiton. Samainen taituri soittaa nokkahuilua ja pelaa jalkapalloa.  Lisäksi pianonsoitto, sulkapallo, kerhon vetäminen ja pienimmällä baletti ovat kiinnostuksia, jotka varmasti suuntaavat muiden vahvuuksien käyttöä.

Seuraavaksi teen VIA- kartoituksen ja tutkailen, onko  kiinnostusten pohtiminen mahdollisesti vaikuttanut siihen, että jotkut luonteenvahvuuteni  ovat " aktivoituneet".

Tein:  

Uteliaisuus tulee listalla kuudentena rehellisyyden, ystävällisyyden, rakkauden, kiitollisuuden ja reiluuden jälkeen 👍. 

Toteemieläimiä

Keväällä opepalaverissa sovittiin tämän lukuvuoden "teemaksi" Myönteinen vuorovaikutus työyhteisössä (Blogikirjoitus 11.5.23).

Mentorivalmennuksen "kesäläksynä" luin Liisa Keltikangas- Järvisen kirjan Temperamentti, stressi ja elämänhallinta ( WSOY 2008). Jostain syystä tuo kirja on minulta jäänyt lukematta aikaisemmin. Toisaalta hyvä niin, sillä nyt pääsin herkuttelemaan kirjan teksteillä ihan eri lailla, mitä olisin  tehnyt 20 vuotta sitten.

Jo ensimmäistä lukua lukiessani aloin pohtia itseäni ja työyhteisöäni ja tämä jatkui viimeiselle sivulle asti. Kirjassa kuvattujen yksilöllisten piirteiden perusteella osaisin esimerkiksi laittaa nimilappuja kohtiin, jossa kuvataan ihmisten saapumista ja istumista työpöydän ääreen. Muistan myös äitini kertoneen, että koulussa, rippikirkossa tai kuoron konsertissa olin se , joka pyöri ympäri penkissä. Tässä kyllä temperamenttipiirteiden pysyvyys tulee todistettua: toimin edelleen näin, vaikka usein sinnikkäästi yritänkin toimia toisin 😅.  

Keltikangas- Järvisen mukaan temperamentin tunteminen auttaa ihmistä ymmärtämään, mitä asioita hän v0i itsessään muuttaa ja mitkä hän joutuu vain hyväksymään. Asioiden hyväksymisessä auttaa ympäristön tuki ja ymmärrys siitä, että olemme erilaisia. 

Jotta pystymme entistä enemmän lisäämään myönteistä vuorovaikutusta työyhteisössämme, haluan lähteä pohtimaan Keltikangas-Järvisen kirjassa olevaa ajatusta, että mikään temperamentti ei ole sinänsä hyvä tai huono. Kysymys on siitä, mitä ympäristö suvaitsee tai odottaa. 

Tutkimme kouluvuoden aloitusvesossa temperamenttipiirteitämme toteemieläinten avulla. Koululaisille tehty juttu, mutta toimi aikuistenkin kanssa (Toteemieläin).

Ryhmät tekivät tehtävää hiukan eri lailla: osa ryhmistä pohti vain omia, osa myös ryhmän jäsenten toteemieläimiä. Tätä tehtävää on koulussamme käytetty ainakin opo-tunneilla yläkoulussa sekä nelosluokalla. Jokusen kerran on aiheesta käyty keskustelua myös veson jälkeen. Tämä on minusta aina mukava juttu 😊.

Tällä viikolla henkilökunnan palaverissa palattiin aiheeseen. Työyhteisössä on lisäkseni kaksi muutakin sähäkkää kärppää!

Muutama nosto Keltikangas- Järviseltä koko porukalle ajatuksiin muhimaan ja lisäämään ymmärrystä ja sitä kautta lisäämään toivottavasti myös myönteistä vuorovaikutusta:

• Tärkeintä on, että ihmisten annetaan olla aidosti omanlaisiansa ja keskitytään ydinasiaan, työhön ja tuloksiin
• Ei luoda sääntöjä siitä, millä tyylillä työ täytyy tehdä ja asiat ratkaista.
• Ei tuoda työpaikalle ylimääräisiä paineita siitä, minkälaisia sosiaalisia yhteisöjä työpaikkojen tulisi muodostaa.
• Riittää, kun työntekijät tekevät työnsä ja käyttäytyvät hyvin toisiaan kohtaan, muun he saavat itse valita.

Luin kirjan e-kirjana ja tänään posti toi "oikean kirjan". Eli uudelleen lukemaan 👍.

Koululla opehuoneen ovesta piti poistaa entisiä juttuja, jotta uusia sain tilalle.

Koko vuosi hyviä tekoja

Olen aikaisemmin kirjoitellut blogissani juttuja siitä, miten lisäämme sekä henkilökunnan että oppilaiden hyvinvointia. Tälle lukuvuodelle halusimme  vahvistaa arkeen suoraan liittyviä asioita eli hyvien tekojen tekemistä. Toisten huomioiminen, hyvät tavat erilaisissa tilanteissa lisäävät positiivisuutta ja hyvää mieltä yhteisössä ja  ovat hyvä keino lisätä hyvinvointia. 

Tulemme jälleen pohtimaan asioita viidessä jaksossa. Oppilaskunnan hallitus pureskeli asiaa jo keväällä ja antoi vinkkejä, miten luokat voivat ottaa asioita haltuunsa.

Ensimmäinen jakso pyörähti käyntiin toissapäivänä koulun alkaessa. Jakson aikana tehdään hyviä tekoja luokassa. Kaikille yhteisenä tavoitteena on tervehtiminen ja lisäksi jokainen koulumme 32 luokasta asettaa itselleen kaksi muuta tavoitetta, joihin pyritään tekemällä hyvää. Lukuvuoden aikana  tavoitteet asetetaan ja niitä arvioidaan "Hyvien tekojen passissa".

Me koulun aikuiset saimme jakson alussa jälleen valmennusta positiivisen psykologian asiantuntijaope  Piialta. Ajatukset psykologisesta turvallisuudesta ovat hyvänä pohjana niin oppilaiden kanssa kuin aikuisten työyhteisössä.